Mitä Raamattu opettaa kolminaisuudesta?




Kysymys: Mitä Raamattu opettaa kolminaisuudesta?

Vastaus:
Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään Häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.

Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:

1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).

2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean Jumalaa tarkoittava sana ”Elohim” todellakin mahdollistaa kolminaisuuden.

Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan, päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.

3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa: Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa, (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko Hän itselleen? Ei. Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.

4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).

5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Pojasta puhuvia kohtia ovat: Luuk. 22:42; Joh. 5:36; Joh. 20:21; 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa: Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.

6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.

Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii Hänen edustajanaan.

Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); 3) pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2) ja 4) Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.

Kolminaisuutta on pyritty kuvaamaan monin tavoin. Mikään arkielämän havaintoesimerkeistä ei kuvaa kolminaisuutta täysin tarkasti. Kananmuna ei ole tarkka siksi, että kuori, valkuainen ja keltuainen ovat munan osia, eivät itse muna. Samoin omenan kuori, hedelmäliha ja siemenet ovat kokonaisuuden osia, eivät omena itsessään. Isä, Poika ja Pyhä Henki eivät ole Jumalan osia, vaan jokainen heistä on Jumala. Vesi havainnollistavana esimerkkinä on hieman parempi, mutta sekään ei pysty kuvaamaan kolminaisuutta täysin oikein. Neste, höyry ja jää ovat veden kolme olomuotoa. Isä, Poika ja Pyhä Henki eivät ole Jumalan olomuotoja, sillä jokainen heistä on Jumala. Tällaiset kuvat voivat siis ehkä antaa meille kuvan kolminaisuudesta, mutta kuva ei ole täysin tarkka. Ääretöntä Jumalaa ei voi täydellisesti kuvata rajallisella esimerkillä.

Kolminaisuusoppi on ollut jakanut kristikuntaa koko sen historian ajan. Vaikkakin kolminaisuuden keskeiset kohdat on Raamatussa esitetty selkeästi, jotkut vähemmän tärkeät kohdat ovat epäselvempiä. Isä on Jumala, Poika on Jumala, ja Pyhä Henki on Jumala – mutta on vain yksi Jumala. Tämä on raamatullinen opetus kolminaisuudesta. Tämän ulkopuolella on tietyssä määrin sijaa väittelyille vähemmän tärkeistä asioista. Sen sijaan, että rajallinen ihmismieli yrittäisi määritellä kolminaisuuden täydellisesti, kannattaa kiinnittää huomio Jumalan suuruuteen ja Hänen äärettömään olemukseensa. ”Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä! Kuka voi tuntea Herran ajatukset, kuka pystyy neuvomaan häntä?” (Room. 11:33-34).


Paluu suomenkieliselle etusivulle

Mitä Raamattu opettaa kolminaisuudesta?