Tuomitseeko Raamattu orjuuden?




Kysymys: Tuomitseeko Raamattu orjuuden?

Vastaus:
Monet pitävät orjuutta menneiden aikojen käytäntönä. Mutta 12 miljoonan ihmisen arvioidaan elävän orjuudessa nykyisin, esim. pakkotyön ja seksipalvelujen alalla. Jeesuksen Kristuksen seuraajat ovat vapautuneet synnin orjuudesta, siksi heidän pitäisi olla eturintamassa lopettamassa orjuutta nykymaailmassa. Voimme kysyä, miksi Raamattu ei tuomitse orjuutta hyvin voimakkaasti? Miksi Raamattu itse asiassa näyttää hyväksyvän ihmiskaupan?

Raamattu ei nimenomaisesti tuomitse orjuutta. Siinä annetaan ohjeita orjien kohtelusta (5. Moos. 15:12-15; Ef. 6:9; Kol. 4:1), mutta orjuutta ei pidetä lainvastaisena. Monien mielestä Raamattu näin ollen hyväksyy kaikki orjuuden muodot. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että Raamatun aikoina harjoitettu orjuus oli hyvin erilaista kuin viime vuosisatojen aikana monin paikoin maailmaa harjoitettu orjuus. Raamatun aikainen orjuus ei perustunut yksinomaan rotuun. Ihmiset eivät joutuneet orjuuteen kansallisuutensa tai ihonvärinsä vuoksi. Raamatullisina aikoina orjuus oli paremminkin yhteiskunnallinen asema. Joskus ihmiset myivät itsensä orjiksi, kun he eivät pystyneet maksamaan velkojaan tai elättämään perhettään. Uuden testamentin aikana, joskus jopa lääkärit, lakimiehet ja poliitikotkin olivat jonkun toisen orjia. Jotkut jopa valitsivat orjuuden, jotta heidän isäntänsä huolehtivat kaikista heidän tarpeistaan.

Viime vuosisatojen orjuus pohjautui melkein yksinomaan ihonväriin. Yhdysvalloissa monia mustia pidettiin orjina heidän kansallisuutensa vuoksi; monet orjien omistajat todella luulivat mustien olevan ala-arvoisempia ihmisiä. Raamattu ehdottomasti tuomitsee ihonväriin pohjautuvan orjuuden. Tarkastelepa heprealaisten Egyptissä kokemaa orjuutta. Heprealaiset olivat orjia, eivät valintansa takia, vaan koska he olivat heprealaisia (2. Moos. 13:14). Jumalan lähetti vitsaukset Egyptiin, mikä itsessään on osoitus siitä, kuinka Jumala suhtautuu rotuun perustavaan orjuuteen (2. Moos. 7-11). Näin ollen Raamattu tuomitsee tietyt orjuuden muodot. Samanaikaisesti Raamattu hyväksyy jotkut orjuuden muodot. Avaintekijä tässä keskustelussa on se, että Raamatun mukainen orjuus ei millään muotoa muistuttanut viime vuosisatojen aikana harrastettua rotupohjaista orjuutta.

Lisäksi, sekä Vanha että Uusi testamentti tuomitsevat Afrikassa 1800-luvulla harjoitetut ihmisryöstöt. Afrikkalaiset kaapattiin orjanmetsästäjien toimesta, jotka sitten myivät heidät orjakauppiaille ja kuljettivat Uuteen maailmaan työskentelemään plantaaseilla ja maatiloilla. Jumala vihaa tällaista käytäntöä. Itse asiassa, Mooseksen lain mukaan tuollainen rikos ansaitsi kuolemanrangaistuksen: "Jos joku syyllistyy ihmisryöstöön, häntä rangaistakoon kuolemalla katsomatta siihen, myykö hän ryöstetyn vai löydetäänkö tämä hänen hallustaan" (2. Moos. 21:16). Samalla tavalla Uudessa testamentissa orjakauppiaat luetellaan "jumalattomien ja syntisten" listalla ja kuuluvat samaan luokkaan kuin isän- ja äidinmurhaajat, tappajat, siveettömät ja seksuaalisesti häiriintyneet, valehtelijat ja valapatot.

Toinen tärkeä huomioon otettava seikka on se, että Raamatun tarkoituksena ei ole yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaaminen vaan osoittaa tie pelastukseen. Raamatun lähestymistapa on monesti ihmisen sisältä ulospäin. Jos ihminen kokee Jumalan rakkauden, armon ja säälin ottamalla vastaan pelastuksen, Jumala reformoi hänen sielunsa ja muuttaa hänen ajattelu- ja toimintatapansa. Kun henkilö on saanut Jumalan pelastuksen lahjan ja vapautuksen synnin orjuudesta, kun Jumalan uudistaa hänen sielunsa, hän ymmärtää orjuuden olevan väärin. Jumalan armon kokenut henkilö on puolestaan armahtavainen toisia kohtaan. Tämä on Raamatun ratkaisu orjuuden lopettamiseksi.


Paluu suomenkieliselle etusivulle

Tuomitseeko Raamattu orjuuden?