Mitä Raamattu opettaa ehkäisystä? Pitäisikö kristittyjen käyttää ehkäisyä?



Kysymys: Mitä Raamattu opettaa ehkäisystä? Pitäisikö kristittyjen käyttää ehkäisyä?

Vastaus:
Jumala kehotti ihmistä "lisääntymään ja täyttämään maa" (1. Moos. 1:28). Jumalan suunnitelmana oli käyttää avioliittoa vakaana ympäristönä lasten synnyttämiseksi ja kasvattamiseksi. Valitettavasti monet pitävät nykyään lapsia usein harmina ja rasitteena. Lapset haittaavat uralla etenemistä, taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja rajoittavat elämäntyyliä. Usein tällainen itsekäs ajattelu on ehkäisyvälineiden käytön perusteena.

Vastoin tällaista itsekeskeistä ehkäisyvälineiden käyttöä, Raamattu kertoo lasten olevan Jumalan lahja (1. Moos. 4:1, 33:5). Lapset ovat Herran anti (Ps. 127:3-5). Lapset ovat siunaus Jumalalta (Luuk. 1:42). Lapset ovat vanhempiensa kruunu (Sananl. 17:6). Jumala siunasi lapsettomia naisia jälkikasvulla (Ps. 113:9; 1. Moos. 21:1-3; 25:21-22; 30:1-2; 1. Samuel 1:6-8; Luuk. 1:7, 24-25). Jumala luo lapset äitinsä kohdussa (Ps. 139:13-16). Jumala tuntee lapset ennen heidän syntymäänsä (Jer. 1:5; Gal. 1:15).

Mahdollisesti yksityiskohtaisimmin ehkäisyn tuomitseva raamatunkohta on 1. Moos. luku 38, jossa on kyse Juudan pojista Eeristä ja Oonasta. Eer nai Taamar-nimisen naisen, mutta Jumala surmasi pahan Eerin ja Taamar jäi vaille aviomiestä ja lapsia. Taamar avioitui Eerin veljen Oonan kanssa 5. Moos. 25:5-6 mukaisen lankousavioliittolain perusteella. Oonan ei halunnut jakaa perintöään kenenkään veljensä perintökaareen syntyvän lapsen kanssa, joten hän turvautui vanhimpaan tunnettuun ehkäisymenetelmään, yhdynnän keskeyttämiseen. 1. Moos. 38:10 kuuluu, "Herran silmissä hänen tekonsa oli paha, ja siksi Herra antoi hänenkin kuolla." Oonan käyttäytyminen oli itsekästä: hän hyödynsi Taamaria omia nautintojaan varten, mutta kieltäytyi laillisesta velvollisuudestaan tuottaa kuolleelle veljelleen perillinen. Tätä raamatunkohtaa käytetään usein todisteena, että Jumala vastustaa ehkäisyä. Kuitenkaan ehkäisyn käyttö ei suoranaisesti aiheuttanut sitä, että Jumala surmasi Oonan; se johtui Oonan itsekkäistä motiiveista.

Meidän on tärkeää nähdä lapset Jumalan tavoin, eikä niin kuin maailma kehottaa meitä näkemään heidät. Kaikesta edellä sanotusta huolimatta Raamattu ei kiellä ehkäisyä. Ehkäisy, määritelmän mukaisesti, on hedelmöityksen vastakohta. Ehkäisy itsessään ei ole oikein tai väärin. Kuten opimme Oonasta, ehkäisyn taustalla oleva motivaatio määrittelee, onko se oikein vai väärin. Jos naimisissa oleva pari käyttää ehkäisyä saadakseen enemmän itselleen, silloin se on väärin. Jos pari käyttää ehkäisyä viivyttääkseen tilapäisesti lasten hankkimista, kunnes he ovat kypsempiä ja taloudellisesti ja henkisesti paremmin valmistuneita, silloin ehkäisyn käyttö on ehkä tilapäisesti hyväksyttävää. Taas kerran motivaatio tekojen takana on määräävässä asemassa.

Raamattu esittää aina lasten saamisen hyvänä asiana. Raamattu "olettaa", että aviomiehellä ja -vaimolla on lapsia. Lapsettomuutta pidetään Raamatussa aina pahana asiana. Raamatussa ei ole ketään, joka ilmaisi halunaan olevan lapsettomuuden. Kuitenkaan Raamatun perusteella ei voi väittää olevan ehdottoman väärin käyttää ehkäisyä määräaikaisesti. Avioparin pitäisi etsiä Herran tahtoa sen suhteen, milloin heidän pitäisi hankkia lapsia ja kuinka monta.


Paluu suomenkieliselle etusivulle



Mitä Raamattu opettaa ehkäisystä? Pitäisikö kristittyjen käyttää ehkäisyä?