Kysymys
Muuttako Jumala koskaan mieltään?
Vastaus
Malakia 3:6 kertoo meille, “Minä, Herra, en muutu. ettekä tekään, Jaakobin jälkeläiset, ole entisestänne muuttuneet." Samoin Jaakob 1:17 kertoo meille, "Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi." 4. Moos. 23:19 ei voisi olla yhtään selvempi: "Jumala ei ole ihminen: hän ei valehtele, hän ei muuta mieltään. Hänkö ei tekisi, mitä sanoo? Hänkö ei pitäisi, mitä lupaa?" Ei, Jumala ei muuta mieltään. Nämä jakeet vahvistavat Jumalan olevan muuttumaton.
Kuinka me sitten selitämme sellaiset raamatunkohdat kuten 1. Moos. 6:6, “Hän katui, että oli tehnyt ihmisen, ja murehti sitä sydämessään." Joona kirjoittaa samoin jakeessa 3:10, joka kuuluu, "Jumala näki, että he kääntyivät pahoilta teiltään. Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata Niniven asukkaita, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät." Samalla tavoin 2. Moos. 32:14 ilmenee, "Niin Herran viha lauhtui, ja hän päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa." Näissä jakeissa Herra "katui" suunnittelemaansa ja se vaikuttaa olevan ristiriidassa Jumalan muuttumattomuuden kanssa. Näiden jakeiden tarkempi tutkiminen kuitenkin paljastaa, että niitä ei voi käyttää osoituksena Jumalan muutoskyvystä. Alkuperäistekstissä sana, joka on käännetty ilmaisulla "muutti mielensä" ja "päätti luopua" tulee hepreankielisestä ilmaisusta "olla pahoillaan". Pahoillaan oleminen ei tarkoita muutoksen tapahtumista; se merkitsee yksinkertaisesti vain tyytymättömyyttä tapahtuneeseen.
Harkitaanpa 1. Moos. 6:6: “Hän katui, että oli tehnyt ihmisen..." Jae jatkuu toteamuksella, että "hän murehti sitä sydämessään." Tämän jakeen mukaan Jumala oli surullinen, koska oli luonut ihmisen. Hän ei kuitenkaan perunut päätöstään. Sen sijaan hän salli Nooan kautta ihmiskunnan jäädä eloon. Se, että olemme elossa tänään, on todistus siitä, että Jumala ei muuttanut mieltään ihmisen luomisesta. Sen lisäksi tämän raamatunkohdan aiheena on ihmisen syntinen tila, jossa hän eli päivästä toiseen; ihmisen syntinen tila, eikä hänen olemassaolonsa, laukaisi Jumalan surun. Harkitse Joona 3:10 jaetta: "... Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät." Jälleen kerran samaa hepreankielistä sanaa on käytetty, joka käännetään parhaiten ilmaisulla "olla pahoillaan". Miksi Jumala oli pahoillaan suunnitelmistaan niniveläisiä kohtaan? Koska he muuttivat mielensä ja sen seurauksena tottelemattomuuden sijaan ryhtyivät tottelevaisiksi. Jumala käytös on täysin johdonmukaista. Jumala aikoi tuomita Niniven sen pahuuden tähden. Ninive kuitenkin teki parannuksen ja muutti käytöstään. Sen seurauksena Jumala armahti Niniven, mikä on täysin sopusoinnussa hänen luonteensa kanssa.
Room. 3:23 opettaa meille, kuinka kaikki tekevät syntiä eivätkä täytä Jumalan vaatimuksia. Room. 6:23 mukaan näiden seuraus on kuolema (hengellinen ja fyysinen). Näin ollen niniveläiset ansaitsivat rangaistuksen. Me kaikki olemme vastaavanlaisessa tilanteessa; valitessamme synnin joudumme eroon Jumalasta. Emme voi pitää Jumalaa vastuussa tästä tilanteesta. Näin ollen olisi ollut vastoin Jumalan luontoa olla rankaisematta niniveläisiä, jos he olisivat jatkaneet synnissä elämistä. Koska niniveläiset kuitenkin kääntyivät tottelevaisuuteen, Jumala päätti olla rankaisematta heitä vastoin alkuperäisiä suunnitelmiaan. Pakottiko niniveläisten muutos Jumalan toimimaan kuten hän teki? Ehdottomasti ei! Jumala ei koskaan ole pakkotilanteessa ihmisen edessä. Jumala on hyvä ja oikeudenmukainen ja päätti olla rankaisematta Niniven asukkaita heidän mielenmuutoksensa vuoksi. Jos tämä jae osoittaa jotakin, se on Jumalan muuttumattomuus, sillä jos Jumala ei olisi varjellut niniveläisiä, se olisi ollut vastoin hänen ominaispiirteitään.
Ne raamatunkohdat, jotka tulkitaan Jumalan mielenmuutoksina, ovat ihmisen yrityksiä selittää Jumalan toiminta. Jumala aikoi tehdä jotakin, mutta sen sijaan hän teki jotakin muuta. Meille kysymyksessä näyttää olevan muutos. Mutta Jumalalle, joka on kaikkitietävä ja kaikkivaltias, kyseessä ei ole muutos. Jumala tiesi kaiken aikaa, mitä hän aikoi tehdä. Jumala tekee mitä hänen tarvitsee tehdä, jotta ihmiskunta toteuttaisi hänen täydellisen suunnitelmansa. "Jo alusta asti olen kertonut kaiken, mikä oli tuleva, jo ammoin ilmaissut sen, mikä ei ollut tapahtunut vielä. Näin minä sanon, ja päätöksessäni pysyn, kaiken, mitä tahdon, minä toteutan ... minä olen sanonut sanani ja panen sen toimeen, olen kaiken suunnitellut ja saatan sen päätökseen" (Jes. 46:10-11). Jumala uhkasi Niniveä tuholla tietäen, että se saisi aikaan parannuksen. Jumala uhkasi Israelia tuholla tietäen, että Mooses toimisi välitysmiehenä. Jumala ei kadu päätöksiään, mutta häntä murehduttavat jotkut ihmisten reaktiot hänen päätöksiinsä. Jumala ei muuta mieltään, vaan sen sijaan reagoi hyvin johdonmukaisesti Sanansa mukaisesti meidän toimiimme.
English
Muuttako Jumala koskaan mieltään?
