Kysymys
Onko absoluuttinen/yleismaailmallinen totuus olemassa?
Vastaus
Jotta voimme ymmärtää absoluuttisen tai yleismaailmallisen totuuden, meidän täytyy ensin määritellä totuus. Sanakirjan mukaan totuus on "tosiasioihin tai todellisuuteen perustuva; todeksi osoitettu tai hyväksytty lausuma." Joidenkin mielestä ei ole mitään oikeaa todellisuutta, on vain mielikuvia ja mielipiteitä. Toiset taas väittävät, että maailmassa on pakko olla jokin absoluuttinen todellisuus tai totuus.
Erään käsityksen mukaan ei ole mitään absoluuttisia arvoja, jotka määrittelevät todellisuuden. Tämän mielipiteen kannattajien mukaan kaikki on suhteellista ja näin ollen ei voi olla mitään totuutta. Tästä syystä ei ole mitään absoluuttisia moraalisia arvoja, ei ole mitään auktoriteettia määrittelemään jonkin toiminnan oikeellisuutta tai vääryyttä. Tämä näkökanta johtaa "tilanne-etiikkaan", uskomukseen, että oikean ja väärän määritteleminen on tilannekohtaista. Ei ole oikeaa tai väärää; siksi se, mikä tuntuu tai näyttää oikealta kullakin hetkellä ja kussakin tilanteessa, on oikein. Tilanne-etiikka johtaa tietenkin subjektiiviseen käyttäytymiseen: toimi siten, mikä tuntuu sinusta hyvältä. Tällä on tuhoisat vaikutukset yhteiskuntaan ja yksilöihin. Tämä on postmodernistinen ajattelutapa; sen seurauksena kaikki yhteiskunnan arvot, uskomukset, elämäntavat ja totuudet ovat samanarvoisia.
On olemassa toinen näkökanta, jonka mukaan on todellakin olemassa absoluuttisia totuuksia ja arvoja, jotka määrittelevät oikean ja väärän. Sen vuoksi tekojen oikeellisuus ja vääryys määräytyy näiden absoluuttisten arvojen perusteella. Jos ei ole mitään absoluuttisia arvoja ja totuuksia, tästä seuraa kaaos. Tarkastellaan esimerkiksi painovoimaa. Jos sitä ei olisi varmasti olemassa, emme voisi olla varmoja siitä, pystymmekö seisomaan tai istumaan paikoillamme, ennen kuin on aika lähteä uudelleen liikkeelle. Tai jos kaksi ynnä kaksi ei olisikaan aina neljä, olisivat sen seuraukset ihmiskunnalle tuhoisat. Tieteen ja fysiikan lait muuttuisivat merkityksettömiksi ja kaupankäynti kävisi mahdottomaksi. Kaikki asiat menisivät sekaisin! Onneksi kaksi ynnä kaksi on aina neljä. Absoluuttinen totuus on olemassa ja se on löydettävissä ja ymmärrettävissä.
On täysin epäloogista väittää, että absoluuttista totuutta ei ole olemassa. Kuitenkin nykyaikana monet kannattavat sellaista relativismia, joka kieltää kaiken absoluuttisen totuuden. Voit esittää seuraavan kysymyksen niille, jotka sanovat, "Ei ole mitään absoluuttista totuutta." "Oletko absoluuttisen varma siitä?" Jos he sanovat "olen", he ovat antaneet sinulle absoluuttisen lausunnon - joka on itsessään myönnytys absoluuttisen totuuden olemassaolosta. Heidän mukaansa se tosiasia, että ei ole mitään absoluuttista totuutta, on ainoa oikea totuus.
Sen lisäksi, että tämä on ristiriitainen ilmaisu, sillä on useita muitakin loogisia ongelmia voitettavanaan. Yksi niistä on se, että ihmisillä on rajallinen tietous ja ymmärrys ja sen vuoksi he eivät voi antaa absoluuttisen varmoja lausuntoja. Kukaan ei voi loogisesti sanoa, "Jumalaa ei ole olemassa" (vaikka monet niin sanovatkin), sillä niin sanoessaan heillä täytyy olla absoluuttinen tietämys koko maailmankaikkeudesta alkujen alusta loppuun saakka. Koska se on mahdotonta, hän voi loogisesti sanoa korkeintaan, "Rajallisen tietämykseni perusteella en usko Jumalaa olevan olemassa."
Toinen seuraamus absoluuttisen/yleismaailmallisen totuuden kieltämisestä on se, että se on vastoin omantuntomme tuntemuksia, kokemuksiamme elämämme aikana ja mitä me näemme maailmassa. Jos ei ole absoluuttista totuutta, silloin ei ole mitään oikeaa tai väärää. Mikä on mahdollisesti "oikein" sinulle ei ole välttämättä "oikein" minulle. Vaikka tällainen relativismi saattaa ensi kädeltä vaikuttaa houkuttelevalta, se tarkoittaa käytännössä sitä, että kukin määrittelee omat rajansa ja elää oman oikeuskäsityksensä mukaan. Vääjäämättömästi tällöin yhden henkilön oikeudentaju on ristiriidassa toisen henkilön oikeudentajun kanssa. Mitä tapahtuu, jos minun mielestäni punaisten liikennevalojen noudattamatta jättäminen on oikein? Laitan monien hengen vaaraan. Tai jos mielestäni on oikein varastaa sinulta, mutta sinun mielestäsi se ei ole oikein. On selvää, että meidän oikean ja väärän käsitteemme ovat ristiriitaisia. Jos ei ole mitään absoluuttisia totuuksia, jos ei ole mitään oikean tai väärän mittareita, joiden mukaan me olemme vastuullisia teoistamme, silloin me emme voi olla varmoja mistään. Ihmiset olisivat vapaita tekemään mitä tahansa he haluavat - murhaamaan, raiskaamaan, varastamaan, pettämään, jne. ja kukaan ei voisi sanoa noiden tekojen olevan väärin. Ei voisi olla hallituksia, lakeja tai oikeusjärjestystä, koska kukaan ei pystyisi edes sanomaan, että enemmistöllä olisi oikeus säätää lakeja tai laittaa niitä käytäntöön vastoin vähemmistön mielipidettä. Maailma olisi hirveä paikka ilman absoluuttisia totuuksia.
Hengelliseltä näkökannalta katsoen tällainen relativismi johtaisi uskonnolliseen sekaannukseen. Kenelläkään ei olisi oikeaa uskontoa, eikä kenelläkään voisi olla oikeaa suhdetta Jumalaan. Kaikki uskonnot olisivat silloin vääriä, koska ne kaikki väittävät tietävänsä kuoleman jälkeiset seuraamukset. Ei ole harvinaista, että jotkut uskovat kahden täysin vastakkaisen uskonnon olevan yhtä oikeassa, vaikkakin molemmat uskonnot väittävät olevansa sen ainoan tien taivaaseen tai ne opettavat täysin vastakkaisia "totuuksia". Ne, jotka eivät usko absoluuttisiin totuuksiin, eivät piittaa näistä ristiriitaisuuksista ja hyväksyvät kaikki uskonnot samanarvoisina ja uskovat kaikkien teiden johtavan taivaaseen. Tällaiset ihmiset vastustavat jyrkästi evankelisia kristittyjä, jotka uskovat Raamatun sanomaan, jonka mukaan Jeesus on "tie, totuus ja elämä", totuuden ruumiillistuma ja ainoa tie taivaaseen (Joh. 14:6).
Suvaitsevaisuudesta on tullut postmodernistisen yhteiskunnan tärkein hyve, ainoa absoluuttinen totuus ja sen tähden suvaitsemattomuudesta on muodostunut ainoa pahe. Kaikkia ehdottomia uskomuksia - erityisesti uskoa absoluuttiseen totuuteen - pidetään suvaitsemattomuutena ja syntinä. Absoluuttisen totuuden kieltäjät sanovat usein, että voit uskoa kuten haluat, jos et pyri tyrkyttämään uskomuksiasi muille. Mutta tämä uskomus itsessään on uskomus oikeasta ja väärästä ja sen kannattajat mitä selkeimmin pyrkivät saamaan muut uskomaan samalla tavoin. He määrittelevät käyttäytymismallin ja vaativat sitten toisia käyttäytymään samoin, näin he rikkovat omia uskomuksiaan vastaan - ollen ristiriidassa omien uskomustensa kanssa. Tämän mielipiteen kannattajat eivät yksinkertaisesti halua olla vastuussa toimistaan. Jos on olemassa absoluuttinen totuus, silloin on myös absoluuttinen oikea ja väärä ja me olemme vastuullisia niiden edessä. Ihmiset vastustavat tätä vastuullisuutta, kun he vastustavat absoluuttisen totuuden olemassa oloa.
Absoluuttisen/yleismaailmallisen totuuden kieltäminen ja sitä seuraavan relativismin kannattaminen ovat loogisia seuraamuksia yhteiskunnassa, jossa evoluutioteoria on hyväksytty elämän alkuperän selityksenä. Jos luonnontieteellinen evoluutio on totta, silloin elämällä ei ole tarkoitusta, meillä ei ole määränpäätä, eikä voi olla olemassa absoluuttista oikeaa tai väärää. Olemme näin ollen vapaita elämään kuten haluamme, emmekä ole tilivelvollisia kenellekään tekemistämme. Huolimatta siitä, kuinka paljon syntiset kieltävät Jumalan olemassaolon ja absoluuttisen totuuden, eräänä päivänä he ovat tuomiolla Jumalan edessä. Raamatun mukaan, "...Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi" (Room. 1:19-23a).
Onko mitään todisteita absoluuttisen totuuden olemassaolosta? On. Ensimmäiseksi, ihmisellä on omatunto, se "jokin" sisällämme kertoo kuinka maailman pitäisi toimia tietyllä tavalla, että jotkin asiat ovat oikein tai väärin. Omatuntomme kertoo meille, että kärsimisessä, nälässä, raiskauksessa, tuskassa ja pahassa on jotakin väärää ja samoin se kertoo meille rakkauden, anteliaisuuden, myötätunnon ja rauhan olevan positiivisia asioita, joita meidän pitäisi tavoitella. Tämä on totta kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina. Raamattu kuvaa omantunnon tehtävää Room. 2:14-16: "Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki. Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä. Tämä tulee näkyviin sinä päivänä, jona Jumala minun julistamani evankeliumin mukaisesti tuo ihmisten sisimmätkin salaisuudet Kristuksen Jeesuksen tuomittaviksi."
Toinen todiste absoluuttisen totuuden olemassaolosta löytyy tieteestä. Tiede merkitsee tiedon etsimistä, se on nykyisen tiedon tutkimista ja uuden tiedon etsimistä. Näin ollen kaikki tieteellinen tutkimus perustuu uskomukselle, että on olemassa objektiivisia totuuksia, jotka voidaan löytää ja todistaa oikeiksi. Mitä me tutkisimme ilman absoluuttisia totuuksia? Kuinka me voimme tietää tieteen tulosten olevan oikeita? Itse asiassa tieteen peruslait perustuvat absoluuttisen totuuden olemassaoloon.
Kolmas todiste absoluuttisen totuuden olemassaolosta on uskonto. Kaikki maailman uskonnot yrittävät määritellä elämän tarkoituksen ja määritelmän. Ne syntyvät ihmiskunnan halusta löytää olemassaololleen tarkoituksen. Uskonnon kautta ihminen etsii Jumalaa, toivoa tulevaisuudelle, syntien anteeksisaantoa, rauhaa kamppailun keskellä ja vastauksia kaikkein syvimpiin kysymyksiin. Uskonto on todiste itsessään siitä, että ihminen on jotakin muuta kuin korkealle kehittynyt eläin. Se on todiste elämän korkeammasta tarkoituksesta ja henkilökohtaisen ja tarkoituksenmukaisen Luojan olemassaolosta, joka istutti ihmiseen halun Jumalan tuntemiseen. Ja jos Luoja on olemassa, silloin Hänestä muodostuu absoluuttisen totuuden esikuva ja Hänen auktoriteettinsa on kaiken totuuden perusta.
Onneksi tällainen Luoja on olemassa ja Hän on ilmoittanut totuutensa meille Sanassaan, Raamatussa. Absoluuttisen/yleismaailmallisen totuuden tietäminen on mahdollista ainoastaan henkilökohtaisen suhteen avulla Häneen, joka väittää olevansa Totuus - Jeesukseen Kristukseen. Jeesus sanoi olevansa ainoa totuus, ainoa elämä ja ainoa tie Jumalan luo (Joh. 14:6). Se tosiasia, että absoluuttinen totuus on olemassa, johdattaa meidät kohti kaikkivaltiasta Jumalaa, joka loi taivaan ja maan ja joka on tehnyt itsensä tunnetuksi, jotta me voimme tuntea Hänet henkilökohtaisella tasolla Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Tämä on absoluuttinen totuus.
English
Onko absoluuttinen/yleismaailmallinen totuus olemassa?
