Kysymys
Opettaako Ap. t. 2:38, että kaste on välttämätön pelastumiselle?
Vastaus
Ap. t. 2:38, “Pietari vastasi: Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.” Kuten on aina laita minkä tahansa yksittäisen raamatunkohdan kanssa, paras tapa saada selville sen tarkoitus on tarkastella sitä muiden raamatunkohtien opetusten valossa. Kasteen ja pelastuksen kohdalla Raamattu opettaa selvästi, että pelastus on yksin armosta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, eikä tekojen kautta, joihin kastekin kuuluu (Ef. 2:8-9). Näin ollen mikä tahansa opetus, jonka mukaan kaste tai mikään muu teko on välttämätön pelastukselle, on väärä. Tästä aiheesta voit lukea lisää sivustoltamme kysymyksen "Pelastummeko ainoastaan uskon kautta vai uskon ja tekojen kautta?" kohdalta.
Miksi sitten jotkut päätyvät siihen lopputulokseen, että meidät täytyy kastaa pelastuaksemme? Monesti keskustelu tämän raamatunjakeen opetuksesta koskien kasteen merkitystä pelastuksessa keskittyy siinä esiintyvän kreikankielen sanan "eis" merkitykseen. Ne, joiden mielestä kaste on vaatimus pelastukselle, sanovat jakeen sanan "jotta" merkitsevän ehtoa tai vaatimusta. Esimerkkinä joku voisi sanoa sinulle, "Ota aspiriini päänsärkyysi". On aivan selvää, että hän ei halua sinun ottavan aspiriinia "saadaksesi päänsäryn", vaan "koska sinulla on päänsärky".
Sanalle "jotta" on kolme mahdollista selitystä, jotka soveltuvat Ap. t. 2:38 asiayhteyteen. 1--“saadaksesi, voidaksesi, omistaaksesi, jne.,” 2—“koska, seurauksena,” tai 3—“koskien.” Koska jokainen näistä soveltuu tähän raamatunkohtaan, meidän on tutkittava asiaa tarkemmin saadaksemme selville oikean käännöksen.
Aloitamme tarkastelemalla alkuperäiskieltä ja kreikan sanan "eis" merkitystä. Se on yleinen kreikankielen sana ja sitä on käytetty 1774 kertaa Uudessa testamentissa. Se voidaan kääntää monilla eri tavoilla. Merkittävät kreikan kielen tutkijat, kuten A. T. Robertson ja J. R. Mantey, ovat sitä mieltä, että tämä kreikankielen prepositio "eis" on käännettävä Ap. t. 2:38 sanoilla "koska" tai "johdosta", eikä suinkaan "saadaksesi".
Matt. 12:41 on esimerkki tämän preposition käytöstä, missä "eis" kuvaa toiminnan seurausta. Tuossa esimerkissä Nineven miehet "tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta" (v. 1938 käännös). Tämä jae opettaa selvästi, että he tekivät parannuksen, "koska" Joona saarnasi. Samalla tavoin Ap. t. 2:38 opettaa, kuinka heidät kastettiin, "koska" he olivat uskoneet ja siten saaneet syntinsä anteeksi (Joh. 1:12; Joh. 3:14-18; Joh. 5:24; Joh. 11:25-26; Ap. t. 10:43; Ap. t. 13:39; Ap. t. 16:31; Ap. t. 26:18; Room. 10:9; Ef. 1:12-14). Tämä tulkinta on yhdenmukainen Pietarin kahden seuraavan muistiinkirjoitetun ja uskottomille suunnatun saarnan kanssa, joissa hän yhdistää syntien anteeksisaamisen parannuksenteon ja Kristukseen uskomisen kanssa ilman mitään viittausta kasteeseen (Ap. t. 3:17-26; Ap. t. 4:8-12).
Ap. t. 2:38 lisäksi on kolme muuta raamatunkohtaa, joissa prepositiota "eis" käytetään yhdessä "kastamisen" tai "kasteen" kanssa. Ensimmäinen niistä on Matt. 3:11, "Minä kastan teidät vedellä parannukseen." On ilman muuta selvää, että "eis" ei voi merkitä "saadaksenne" parannuksen. Heitä ei kastettu "parannuksen saamiseksi", vaan heidät "kastettiin, koska he olivat tehneet parannuksen". Toinen raamatunkohta on Room..6:3, missä on ilmaisu "kastettu hänen kuolemaansa". Myös tähän sopii merkitys "koska" tai "vuoksi". Kolmas ja viimeinen kohta on 1. Kor. 10:2, missä luemme, "kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi". Tässä jakeessa "eis" ei voi merkitä "saadakseen", koska israelilaisia ei kastettu, jotta Mooses olisi heidän johtajansa, vaan koska hän oli heidän johtajansa ja hän vei heidät pois Egyptistä. Jos tulkitsemme preposition "eis" johdonmukaisesti, kun se esiintyy kasteeseen liittyen, meidän johtopäätöksemme on, että Ap. t. 2:38 viittaa kasteeseen nimenomaan "koska" he olivat saaneet syntinsä anteeksi. Näiden lisäksi on muitakin jakeita, joissa kreikankielen preposition "eis" ei merkitse "saadakseen", esim. Matt. 28:19; 1. Piet. 3:21; Ap. t. 19:3; 1. Kor. 1:15; ja 12:13.
Tätä jaetta ja prepositiota "eis" koskevat kieliopilliset todisteet tekevät selväksi, että vaikka molemmat tulkinnat soveltuvat jakeen asiayhteyteen ja ovat mahdollisia, suurin osa todisteista puoltaa "koska" sanan käyttöä oikeana käännöksenä. Näin ollen Ap. t. 2:38 oikein tulkittua ei opeta kasteen tarpeellisuutta pelastuksessa.
Tässä tarkastelun alaisessa jakeessa on preposition merkityksen lisäksi toinen huomionarvoinen seikka, nimittäin muutos yksikön toisen ja kolmannen persoonan välillä. Pietarin kehotuksessa kääntyä ja ottaa kaste kreikan kielen verbi "kääntykää" on monikon toisessa persoonassa kun taas verbi "ottaa kaste" on yksikön kolmannessa persoonassa. Kun tämä yhdistetään siihen, että pronomini "te" ilmaisussa "jotta syntinne annetaan anteeksi" on myös monikon toinen persoona, auttaa tämä tärkeä eroavaisuus meitä ymmärtämään jakeen merkityksen. Tämä muutos monikon toisen ja yksikön kolmannen persoonan välillä näyttää yhdistävän ilmaisun "syntien anteeksisaamiseksi" suoraan kehotuksen "kääntykää" kanssa. Kaikki tämä huomioiden jae tarkoittaa, "Tehkää parannus syntienne anteeksisaamiseksi ja kukin teistä ottakoon kasteen".
Ne, jotka tulkitsevat Ap. t. 2:38 opettavan pelastuksen vaativan kasteen, syyllistyvät negatiivisen todistustaakan virheeseen. Se tarkoittaa, että jos väite on totta, emme voi ilman muuta olettaa, että sen vastakohdan olevan totta. Ap. t. 2:38 opettaa "tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen...syntienne anteeksisaamiseksi...saatte Pyhän Hengen lahjan." Se ei merkitse, että jos joku tekee parannuksen, mutta ei ota kastetta, että hän ei saa syntien anteeksiantoa tai Pyhän Hengen lahjaa.
Raamattu tekee selväksi, että usko on ehto ja vaatimus pelastukselle, mutta samaa ei voida sanoa kasteesta. Raamattu ei opeta, että jos jotakuta ei kasteta, hän ei pelastu. Pelastavaan uskoon voitaisiin liittää vaikka kuinka monta ehtoa, mutta niistä huolimatta henkilö voi pelastua. Esimerkkinä voisi olla, että jos henkilö uskoo, kastetaan, käy kirkossa ja avustaa köyhiä, hän pelastuu. Tässä virheenä, että kaikki nämä ehdot "kaste, kirkossa käyminen ja avustaminen" ovat pelastuksen ehtoja. Ne tosin saattavat olla merkkejä pelastuksesta, mutta niitä ei vaadita pelastukseen. Tästä loogisesta virheestä löytyy tarkempi selostus kysymyksestä: ” Opettaako Markus 16:16, että kaste on välttämätön pelastumiselle?" Se tosiasia, että kaste ei ole pelastuksen eikä Pyhän Hengen saamisen ehto käy ilmi, jos luemme hieman pidemmälle Apostolien teoissa.
Ap. t. 10:43 Pietari kertoo Korneliukselle, "Että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi" (huomaa, että kasteesta ei ole tähän mennessä sanottu sanaakaan ja kuitenkin Pietari yhdistää uskon Kristukseen syntien anteeksisaamiseen). Tilanne jatkuu seuraavasti, "Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojaan kuulemassa" (Ap. t. 10:44). Vasta kun he olivat uskoneet ja siten saaneet syntien anteeksiannon ja Pyhän Hengen lahjan, Kornelius ja hänen perheensä kastettiin (Ap. t. 10:47-48). Jakeen asiayhteys on hyvin selviä: Kornelius ja hänen perhekuntansa saivat sekä syntinsä anteeksi, että Pyhän Hengen, ennen kuin heidät kastettiin. Pietari salli heidän kasteensa tuona päivänä, koska Pyhän Hengen saaminen oli ilmeinen heidän kohdallaan, samoin kuin se oli ollut Pietarin ja juutalaisten uskovien kohdalla.
Kaste on tosin tärkeä merkki uskoon tulemisesta ja osa julkista uskon tunnustamista. Sen myötä aukeaa jäsenyys paikallisessa seurakunnassa. Se ei kuitenkaan poista tai anna anteeksi syntejä. Raamattu tekee hyvin selväksi, että pelastumme yksin armosta ja uskosta Kristukseen (Joh. 1:12; Joh. 3:16; Ap. t. 16:31; Room 3:21-30; Room. 4:5; Room. 10:9-10; Ef. 2:8-10; Fil. 3:9; Gal. 2:16).
English
Opettaako Ap. t. 2:38, että kaste on välttämätön pelastumiselle?
