Kysymys
Mikä on esirukous?
Vastaus
Esirukous on yksinkertaisesti muiden edestä rukoilemista. Vanhassa testamentissa esirukoileminen oli yleinen käytäntö, kuten käy ilmi Aabrahamin, Mooseksen, Daavidin, Samuelin, Hesekiaan, Eliaksen, Jeremiaan ja Danielin elämästä. Kristus kuvataan Uudessa testamentissa lopullisena välittäjänä ja tämän vuoksi kaikki kristittyjen rukoukset ovat esirukouksia, koska ne osoitetaan Jumalalle Kristuksen kautta. Jeesus kuroi eron meidän ja Jumalan välillä kuollessaan ristillä. Jeesuksen välitystyön ansiosta me voimme nyt rukoilla muiden kristittyjen tai pakanoiden puolesta pyytäen Jumalaa myöntämään heidän pyyntönsä tahtonsa mukaan. "Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus" (1. Tim. 2:5). "Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus - mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme” (Room. 8:34).
Danielin luvusta 9 löytyy esimerkillinen esirukous. Siinä on kaikki oikean esirukouksen tunnuspiirteet. Se kumpuaa vastineena Jumalan Sanaan (j. 2), se on antaumuksellinen (j. 3), sitä kuvastaa itsensä kieltäminen (j. 4), rukoilija samaistuu kohteensa kanssa (j. 5), siihen sisältyy tunnustus (j. 5-15), se pohjautuu Jumalan luonteeseen (j.4, 7, 9, 15) ja sen tarkoituksena on Jumalan kunnia (j. 16-19). Danielin tavoin kristityt voivat tulla Jumalan luo muiden puolesta nöyrämielisinä ja katuvina, tunnistaen arvottomuutensa ja kieltäen itsensä. Daniel ei sano, "Minulla on oikeus vaatimuksiini, koska olen yksi valitsemistasi esirukoilijoistasi." Sen sijaan hän toteaa, "Olen syntinen, eikä minulla itse asiassa ole oikeutta pyytää mitään." Aidon esirukouksen määränpäänä ei ole ainoastaan Jumalan tahdon tietäminen ja sen toteutuminen, mutta sen toteutuminen huolimatta siitä, onko se meille hyödyksi vai ei ja minkä hinnan me joudumme siitä maksamaan. Aito esirukous pyrkii tuottamaan kunniaa Jumalalle, eikä meille.
Seuraavassa on vajavainen luettelo niistä, joiden edestä meidän pitäisi esirukoilla: esivallan (1. Tim. 2:2), pastoreiden (Fil. 1:19), seurakunnan (Ps. 122:6), ystävien (Job 42:8), maanmiehiemme (Room. 10:1), sairaiden (Jaak. 5:14), vihollisten (Jer. 29:7), vainoajien (Matt. 5:44), meidät hyljänneiden (2. Tim. 4:16) ja kaikkien ihmisten (1. Tim. 2:1).
Nykypäivän kristittyjen keskuudessa on virheellinen mielikuva siitä, että esirukoilijat ovat "super-kristittyjä", jotka Jumala on kutsunut erityisesti tähän palvelukseen. Raamattu tekee selväksi, että kaikkien kristittyjen pitäisi esirukoilla. Kaikilla kristityillä on Pyhä Henki sydämessään ja aivan kuten hän esirukoilee meidän puolestamme Jumalan tahdon mukaan (Room. 8:26-27), meidän tulle esirukoilla toinen toistemme puolesta. Tätä velvollisuutta ei ole rajattu kristilliselle eliitille, vaan kaikkien kristittyjen tulee toimia näin. Itse asiassa on synti, jos emme esirukoile muiden puolesta. “"Enkä minäkään voi tehdä sellaista syntiä Herraa vastaan, että lakkaisin rukoilemasta puolestanne" (1. Sam. 12:23).
Ilmiselvästi Pietari ja Paavali pyytäessään muita esirukoilemaan puolestaan, eivät rajoittaneet pyyntöjään tiettyyn kristittyjen luokkaan. "Niin siis Pietaria pidettiin vangittuna, mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan" (Ap. t. 12:5). Huomaa, että koko seurakunta rukoili hänen edestään, eivätkä ainoastaan ne, joilla saattoi olla esirukouksen armolahja. Ef. 6:16-18 Paavali kehottaa Efeson uskovaisia - heitä kaikkia - pysymään uskollisina kristinuskon periaatteille, joihin kuuluu "rukoileminen hellittämättä kaikkien pyhien puolesta". Esirukoileminen on selvästi osa kaikkien kristittyjen elämää.
Paavali myös pyysi esirukouksia kaikilta Rooman uskovilta, Room. 15:30. Hän pyysi kolossalaisia rukoilemaan puolestaan, Kol. 4:2-3. Mistään ei käy ilmi, että esirukoukset olisivat ainoastaan tiettyjen ihmisten velvollisuus. Päinvastoin, esirukousta pyytävät haluavat kaiken mahdollisen avun. On vastoin Raamatun opetuksia, että esirukous on vain joidenkin harvojen kristittyjen etuoikeus ja velvollisuus. Vielä pahempaa on se, että se saattaa johtaa ylpeyteen.
Jumala kutsuu kaikki esirukoilemaan. Jumala haluaa jokaisen kristityn oleva aktiivinen esirukouksissaan. On suunnaton etuoikeus, että voimme lähestyä rohkeasti kaikkivaltiaan Jumalan valtaistuinta rukouksin ja pyynnöin!
English
Mikä on esirukous?
