Kysymys
Mitkä tekijät voivat olla esteenä tehokkaalle rukoilemiselle?
Vastaus
Kaikkein ilmeisin este tehokkaalle rukoilemiselle on tunnustamattomat synnit elämässämme. Koska Jumala on pyhä, tunnustamattomat synnit muodostavat esteen välillemme. "Ei, vaan teidän rikkomuksenne erottavat teidät Jumalastanne. Teidän syntinne ovat saaneet hänet kääntymään pois, niin ettei hän teitä kuule" (Jes. 59:2). Daavid oli samaa mieltä tietäen, että Jumala on kaukana heistä, jotka pyrkivät kätkemään syntejään: "Jos minulla olisi ollut paha mielessä, ei Herra olisi kuullut minua" (Ps. 66:18).
Raamattu viittaa useampiin synteihin, jotka ovat esteenä tehokkaalle rukoilemiselle. Ensimmäiseksi, eläessämme lihallisesti Hengen sijaan, halumme rukoilemiseen ja Jumalan kanssa kommunikoimiseen estyvät. Vaikka saamme uuden luonnon pelastuessamme, tuo uusi luonto asuu vanhassa lihallisessa kehossamme, joka on syntinen ja turmeltunut. Liha voi saada yliotteen tekemisistämme, asenteistamme ja motiiveistamme, ellemme ole varuillamme ja "kuoleta Hengen avulla syntisiä tekojamme" (Room. 8:13) ja anna Hengen johdattaa meitä oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa. Ainoastaan tuolloin me pystymme rukoilemaan läheisesti Jumalalle.
Toinen lihallisen elämän ilmenemismuoto on itsekkyys, joka on myös este tehokkaalle rukoilemiselle. Kun rukouksemme perustuvat itsekkäisiin vaikuttimiin, siis kun pyydämme Jumalalta mitä me haluamme sen sijaan, että pyytäisimme mitä hän haluaa meiltä, haittaa tämä rukouksiemme tuloksia. "Me saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa uskoen, että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin hänen tahtonsa mukaisesti" (1. Joh. 5:14). Jumalan tahdon mukaisesti pyytäminen tarkoittaa hänen tahtonsa alle alistumista, oli se mikä tahansa. Kuten on laita kaikissa asioissa, Jeesus on meille hyvänä esimerkkinä myös rukoilemisessa. Hän rukoili aina Isänsä tahdon mukaisesti: "Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun" (Luuk. 22:42). Itsekkäiden rukousten tarkoituksena on omien halujemme tyydyttäminen, emmekä voi odottaa Jumalan vastaavan sellaisiin pyyntöihin. "Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne" (Jaak. 4:3).
Itsekkäiden ja lihallisten halujen vallassa eläminen haittaa rukouksiamme myös siten, että ne kovettavat sydämemme toisten tarpeita kohtaan. Jos olemme välinpitämättömiä toisten tarpeita kohtaan, voimme odottaa Jumalan olevan välinpitämätön meidän tarpeittemme suhteen. Meidän tärkein päämäärämme lähestyessämme Jumalaa rukouksessa on hänen tahtonsa toteutuminen. Toisena päämääränä pitäisi olla toisten tarpeitten toteutuminen. Tämä juontaa juurensa siitä, että meidän pitäisi pitää toisia meitä parempina ja näin ollen keskittyä heidän tarpeisiinsa paremminkin kuin omiin tarpeisiimme (Fil. 2:3-4).
Suuri este tehokkaalle rukoilemiselle on anteeksiantamattomuus muita kohtaan. Kun kieltäydymme antamasta anteeksi toisille, katkeruus lisääntyy sydämessämme ja tukahduttaa rukouksemme. Kuinka me voimme olettaa Jumalan siunaavan meidän elämäämme kelvottomina syntisinä, jos ylläpidämme vihaa ja katkeruutta muita kohtaan? Tämä periaate kuvataan tehokkaasti anteeksiantamattoman palvelijan vertauksessa Matt. 18:23-35. Sen mukaan Jumala on antanut meille anteeksi suunnattoman velan (syntimme) ja hän odottaa meidän samoin antavan anteeksi meitä vastaan rikkoneille. Tästä kieltäytyminen haittaa rukouksiamme.
Toinen suuri este tehokkaalle rukoilemiselle on epäusko ja epäileminen. Tämä ei merkitse vastoin joidenkin opetuksia, että jos lähestymme Jumalaa vakuuttuneina hänen halustaan suostua pyyntöihimme, että hän olisi jotenkin velvollinen niin tekemään. Ilman epäilyksiä rukoilemisessa on kyse Jumalan luonteen ja motiivien ymmärtämisestä. ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jos rukoilemme epäillen hänen luonnettaan, tarkoituksiaan ja lupauksiaan, loukkaamme häntä. Meidän täytyy luottaa hänen kykyynsä myöntää meille mikä tahansa pyyntö, joka on hänen tahtonsa ja tarkoituksensa mukainen elämässämme. Meidän on rukoiltava ymmärtäen, että hänen määränpäänsä johtavat parhaimpaan lopputulokseen. "Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne. Älköön sellainen luulko saavansa Herralta mitään, kahtaalle horjuva ihminen, epävakaa kaikessa mitä tekee" (Jaak. 1:6-8).
Lopuksi, kodissasi vallitseva epäharmonia on ilman muuta este rukoilemiselle. Pietari mainitsi tämän rukousesteen sellaisen aviomiehen elämässä, jonka asenne vaimoonsa ei ole oikea. "Samoin te, miehet, eläkää vaimonne kanssa ymmärtäväisesti, muistaen, että hän on heikompi osapuoli. Osoittakaa hänelle kunnioitusta, sillä hän on yhtä lailla armon ja elämän perillinen. Näin ei mikään tule esteeksi rukouksillenne" (1. Piet. 3:7). Jos perheen sisäiset suhteet eivät ole kunnossa, silloin perheen pää ei seuraa Pietarin esittämiä ohjeita ja aviomiehen kommunikointi Jumalan kanssa estyy. Vaimojen on samoin noudatettava raamatullisia periaatteita alistuessaan aviomiehilleen, jotta heidän omat rukoukset eivät olisi esteellisiä (Ef. 5:22-24).
Onneksi nämä kaikki rukousesteet voidaan ratkaista tunnustamalla ja katumalla Jumalan edessä. 1. Joh. 1:9 meille vakuutetaan, “Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” Näin tehtyämme meille avautuu selkeä kanava Jumalan suuntaan ja rukouksemme kuullaan ja niihin vastataan. Me myös täytymme ilolla.
English
Mitkä tekijät voivat olla esteenä tehokkaalle rukoilemiselle?
