Kysymys
Kuinka kristittyjen pitäisi suhtautua hedelmättömyyteen?
Vastaus
Hedelmättömyys saattaa olla vaikeaa erityisesti niille pareille, jotka koko elämänsä ovat odottaneet lasten hankkimista. Kristitty pari saattaa kysyä, "Miksi näin tapahtui, Herra?" Oletamme Jumalan siunaavan kristittyjä lapsilla, joita he voivat rakastaa ja kasvattaa, Fyysisesti terveille aviopareille yksi tuskastuttavimmista kysymyksistä on epätietoisuus siitä, onko hedelmättömyys tilapäinen vai pysyvä ilmiö. Jos se on tilapäinen, kuinka kauan heidän on odotettava? Jos se on pysyvä, kuinka he voivat tietää sen ja kuinka heidän pitäisi toimia?
Raamatussa kuvataan tilapäistä hedelmättömyyttä useampaan kertaan:
Jumala lupasi Aabrahamille ja Saralle lapsen, mutta hän ei saanut poikaansa Iisakkia ennen kuin vasta 90-vuotiaana (1. Moos. 11:30).
Iisakin vaimo Rebekka rukoili kiihkeästi ja Jumala vastasi hänen rukouksiinsa, minkä seurauksena Jaakob ja Eesau syntyivät (1. Moos. 25:21).
Raakel rukoili ja viimein Jumala "avasi hänen kohtunsa". Hän synnytti kaksi poikaa, Joosefin ja Benjaminin (1. Moos. 30:1, 35:18).
Maanoahin vaimo oli hedelmätön jonkun aikaa, mutta synnytti viimein Samsonin (Tuom. 13:2).
Elisabet synnytti vanhoilla päivillään Johannes Kastajan, Kristuksen edelläkävijän (Luuk. 1:7, 36).
Saaran, Rebekkan ja Raakkelin hedelmättömyys (Israelin kansan esiäitejä) on huomattavaa, koska heidän myöhempi lasten saantinsa oli merkki Jumalan armosta ja myötämielisyydestä. Hedelmättömien pariskuntien ei kuitenkaan pidä ajatella, että Jumala ei suo heille armoaan ja suosiotaan, eikä heidän pidä myöskään olettaa, että Jumala tällä tavoin rankaisee heitä. Kristittyjen parien on muistettava, että heidän syntinsä on annettu anteeksi Kristuksessa, eikä lapsettomuus ole Jumalan rangaistus heitä kohtaan.
Mitä kristityn hedelmättömän avioparin sitten pitäisi tehdä? Gynekologien ja hedelmättömyysasiantuntijoiden avun etsiminen on paikallaan. Miehen ja naisen pitäisi elää terveellisellä tavalla valmistautuessaan raskauteen. Israelin naiset rukoilivat hartaasti lapsen saamista; näin ollen rukoileminen lapsen saamiseksi ei ole pahasta. Ennen kaikkea, meidän on rukoiltava, että Jumala tahto täyttyy elämässämme. Jos hänen tahtonsa on, että saamme oman lapsen, silloin se tapahtuu. Jos hänen tahtonsa on, että adoptoimme, olemme sijaisvanhempia tai lapsettomia, silloin meidän pitää hyväksyä se ja jatkaa elämää iloisin mielin. Tiedämme Jumalalla olevan suunnitelman jokaista häntä rakastavaa varten. Jumalan on elämän luoja. Hän sallii syntymisen ja hän voi myös estää hedelmöittymisen. Jumala on kaikkivaltias ja tietää kaiken (Room. 11:33-36). "Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä..." (Jaak. 1:17). Näiden seikkojen tietäminen ja hyväksyminen helpottaa hedelmättömän pariskunnan sydämen tuskaa.
English
Kuinka kristittyjen pitäisi suhtautua hedelmättömyyteen?
