settings icon
share icon
Kysymys

Kuinka iankaikkisuus helvetissä voi olla oikeudenmukainen rangaistus synnille?

Vastaus


Tämä asia vaivaa monia, jotka ei ymmärrä täysin seuraavia kolmea seikkaa: Jumalan, ihmisen ja synnin luonnetta. Koska ihmiset ovat syntisiä, meidän on vaikea ymmärtää Jumalan luonnetta. Me haluamme nähdä Jumalan ystävällisenä ja armollisena, jonka rakkaus jättää pimentoonsa hänen kaikki muut ominaisuutensa. Tietysti Jumala on rakastava ja armollinen, mutta ennen kaikkea muuta hän on pyhä ja oikeudenmukainen. Hän on niin pyhä, että hän ei voi sietää syntiä. Hän on Jumala, jonka viha syttyy pahoja ja tottelemattomia kohtaan (Jes. 5:25; Hoosea 8:5; Sak. 10:3). Hän ei ole ainoastaan rakkauden Jumala - hän on rakkaus! Mutta Raamattu kertoo meille, että hän vihaa kaikkea syntiä (Sananl. 6:16-19). Ja vaikka hän on armollinen, hänen armollaan on rajat. "Etsikää Herraa, kun hänet vielä voi löytää, huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä! Hylätköön jumalaton tiensä ja väärintekijä juonensa, kääntyköön takaisin Herran luo, sillä hän armahtaa, turvautukoon Jumalaan, sillä hänen anteeksiantonsa on runsas" (Jes. 55:6-7).

Ihmiskunta on synnin turmelema ja sen synnit kohdistuvat aina Jumalaa vastaan. Kun Daavid teki huorin Batseban kanssa ja murhautti Uurian, hän reagoi tilanteeseen mielenkiintoisella rukouksella: "Sinua, sinua vastaan olen rikkonut, olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi..."(Ps. 51:6). Koska David oli tehnyt syntiä Batsebaa ja Uuriaa kohtaan, kuinka hän saattoi väittää tehneensä syntiä yksin Jumalaa vastaan? Daavid ymmärsi, että kaikki synti on viime kädessä Jumalaa vastaan. Jumala on iankaikkinen ja ääretön (Ps. 90:2). Tämän seurauksena kaikki synnit tarvitsevat äärettömän rangaistuksen. Jumalan pyhyys, täydellisyys ja äärettömyys ovat kärsineet loukkauksen synnin tähden. Vaikka meidän rajallisille mielille syntimme on ajallisesti rajattu, Jumalalle - joka on ajan ulkopuolella - hänen vihaamansa synti jatkaa olemassaoloaan. Syntimme on iankaikkisesti hänen edessään ja sitä täytyy rangaista iankaikkisesti, jotta hänen pyhä oikeudenmukaisuutensa tulisi tyydytetyksi.

Kukaan ei ymmärrä tätä paremmin kuin helvetissä olevat. Hyvä esimerkki tästä on kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Molemmat kuolivat ja rikas mies päätyi helvettiin, kun Lasarus puolestaan päätyi paratiisiin (Luukas luku 16). Tietysti rikas mies tiesi syntiensä olleen tehdyn hänen rajallisena elinaikanansa. Mutta on mielenkiintoista todeta, kuinka hän ei koskaan todennut, "Miten ihmeessä minä päädyin tänne?" Tuota kysymystä ei koskaan kuule helvetissä. Hän ei kysynyt, "Ansaitsinko minä todella tämän kohtalon? Eikö tämä ole kohtuutonta? Eikö tämä ole aivan liian ankaraa?" Hän ainoastaan pyysi jotakuta menemään elossa olevien veljiensä luokse ja varoittamaan heitä tästä kohtalosta.

Rikkaan miehen tavoin, jokainen syntinen helvetissä ymmärtää ansaitsevansa kohtalonsa. Jokaisen syntisen tiedostava omatunto soimaa heitä helvetissä. Tästä on kysymys helvetissä - jokainen on täysin tietoinen synnistään, josta omatunto syyttää häntä herkeämättä, ilman hetken rauhaa. Synnin tuottama syyllisyydentunto tuo häpeän ja itsevihan. Rikas mies tiesi iankaikkisen rangaistuksen olevan oikeudenmukainen ja ansaittu kautta elämän tehtyjen syntien vuoksi. Tämän vuoksi hän ei koskaan protestoinut tai kyseenalaistanut helvettiin joutumistaan.

Iankaikkisen tuomion ja helvetin rangaistuksen todellisuus on pelottava ja ahdistava, mutta on hyvä olla peloissaan. Kaikesta tästä huolimatta asiassa on myös valoisa puoli. Jumala rakastaa meitä (Joh. 3:16) ja haluaa pelastaa meidät helvetiltä (2. Piet. 3:9). Mutta Jumala ei oikeudenmukaisuutensa ja vanhurskautensa vuoksi voi jättää syntiä rankaisematta. Jonkun täytyy kärsiä rangaistus. Armossaan ja rakkaudessaan, Jumala valmisti maksun syntiemme edestä. Hän lähetti poikansa Jeesuksen Kristuksen maksamaan syntiemme rangaistuksen ristin kuoleman kautta. Jeesuksen kuolema oli ääretön, koska hän on ääretön Jumala. Näin ollen hän maksoi syntiemme äärettömän rangaistuksen, jotta meidän ei tarvitse maksaa sitä itse helvetissä (2. Kor. 5:21). Jos tunnustamme syntimme ja asetamme uskomme Kristukseen pyytäen Jumalan anteeksiantoa Kristuksen uhrin perusteella, me pelastumme, saamme anteeksi, puhdistumme ja saamme lupauksen iankaikkisesta kodista taivaassa. Jumala rakasti meitä niin paljon, että hän valmisti meille pelastuksen. Jos me kuitenkin hylkäämme hänen iankaikkisen elämän lahjan, silloin kohtaamme tuon päätöksen iankaikkiset seuraukset.

English



Paluu suomenkieliselle etusivulle

Kuinka iankaikkisuus helvetissä voi olla oikeudenmukainen rangaistus synnille?
Jaa tämä sivu: Facebook icon Twitter icon Pinterest icon Email icon

© Copyright Got Questions Ministries