Kysymys
Mikä oli raamatullisten ihmelahjojen tarkoitus?
Vastaus
Käsitellessämme raamatullisia ihmelahjoja, tarkoitamme kielilläpuhumista, näkyjä, parantumista, kuolleitten herättämistä ja profetoimista. Uskovien keskuudessa ei ole mitään epäilystä siitä, esiintyikö niitä, koska Raamattu ilmoittaa sen selvästi. Erimielisyyksiä on sen suhteen, mikä oli niiden tarkoitus ja esiintyykö niitä vielä nykyisin. Joidenkin mielestä ihmelahjat ovat merkki henkilön pelastuksesta, Pyhän Hengen kasteesta, tai niiden tarkoitus on evankeliumin viestin oikeaksi todistaminen. Kuinka voimme tietää totuuden tästä asiasta? Voimme saada selville Jumalan tarkoituksen näille lahjoille tutkimalla Raamatun opetuksia niistä.
Yksi varhaisimmista viittauksista ihmelahjoihin löytyy 2. Moos. 4, missä Jumala antaa ohjeita Moosekselle koskien Israelin kansan tulevaa vapauttamista Egyptistä. Mooses oli huolissaan, että he eivät uskoisi Jumalan lähettäneen hänet. Siksi Jumala antoi hänelle kyvyn muuttaa sauvansa käärmeeksi ja kätensä spitaaliseksi. Jumala sanoi näiden merkkien tarkoituksen olevan, "Tästä he uskovat, että Herra, heidän isiensä Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt sinulle" (2. Moos. 4:5). Jos ihmiset eivät kuitenkaan uskoisi, Jumala käski Moosesta ottaman Niilin vettä ja kaatamaan sen maahan, jossa se muuttuisi vereksi (jae 9). Näiden ihmetekojen tarkoitus oli osoittaa israelilaisille, että Mooses oli Jumalan lähettiläs.
Jumala antoi Moosekselle niin ikään ihmelahjojen kyvyn, jotta faarao niiden perusteella sallisi kansan lähteä maasta. 2. Moos. 7:3-5 Jumala kertoo Moosekselle käyttävänsä ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä, jotta "... vien väkeni, oman kansani, israelilaiset, pois Egyptistä ..." ja jotta, "... egyptiläiset ymmärtävät, että minä olen Herra." Jumala halusi egyptiläisten tietävän, että hän halusi vapauttaa israelilaiset. 2. Moos. 10:7 Mooses ilmoittaa viimeisen vitsauksen faaraolle, jonka johdosta kaikki esikoiset saisivat surmansa. Tällä tavoin Jumala erottaisi egyptiläiset israelilaisista. Tunnusteot ja ihmeet vahvistivat Jumalan viestin faaraolle ja egyptiläisille, jotta he tietäisivät Jumalan lähettäneen Mooseksen.
Kun Elia kohtasi väärät profeetat Karmel vuorella (1. Kun. 18), hän rukoili Jumalaa lähettämään tulen taivaasta, jotta ihmiset ymmärtäisivät "että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen palvelijasi ja olen tehnyt kaiken tämän sinun käskystäsi... jotta tämä kansa oppisi, että sinä, Herra, olet Jumala" (jakeet 36-37). Eliaan ja muiden profeettojen ihmeet olivat vahvistus, että Jumala oli lähettänyt heidät ja teki työtään Israelin kansan parissa.
Profeetta Joelin tehtävänä oli kertoa Jumalan tuomion viesti Israelille. Viestiin kuitenkin liittyi ennustus armosta ja toivosta. Kun tuo tuomio saapui profetian mukaisesti, kansa vastasi siihen katumuksella ja Jumala ilmoitti poistavansa tuomionsa ja palauttavansa siunauksensa. "Te tulette tietämään, että minä olen Israelin keskellä ja että vain minä, Herra, olen teidän Jumalanne, muuta Jumalaa ei ole. Koskaan enää ei minun kansaani pilkata" (Joel 2:27). Välittömästi tämän jälkeen Jumala kertoi vuodattavansa henkensä kaikkiin ihmisiin, jonka johdosta he profetoisivat, näkisivät näkyjä ja ihmetekoja. Kun opetuslapset puhuivat kielillä helluntaina (Ap. t. 2:1-21), Pietari sanoi, "Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu." Mikä oli tämän tarkoitus? Jotta ihmiset tietäisivät Pietarin ja muiden viestin olevan Jumalan viestin.
Jeesuksen opetustoimintaan liittyivät monet tunnusteot ja ihmeet. Mikä oli hänen ihmeittensä tarkoitus? Joh. 10:37-38 Jeesus vastaa juutalaisille, jotka aikoivat kivittää hänet jumalanpilkan vuoksi, "Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. Mutta jos teen, uskokaa tekojani, vaikka ette minua uskoisikaan. Silloin te opitte ymmärtämään, että Isä on minussa ja minä olen Isässä." Aivan kuten Vanhassa testamentissa, Jeesuksen ihmeitten tarkoitus oli osoittaa, että hän oli Jumalan lähettiläs.
Kun fariseukset pyysivät Jeesusta tekemään ihmeen, Jeesus vastasi, "Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki. Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Niniven asukkaat nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona" (Matt. 12:39-41). Jeesus teki hyvin selväksi, että ihmetekojen tarkoitus oli saada ihmiset hyväksymään Jumalan viesti ja reagoimaan siihen. Samoin Joh. 4:48 Jeesus sanoi virkamiehelle, "Te ette usko, ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä." Ihmeteot auttoivat niitä, jotka empivät uskossaan, mutta kaiken opetuksen ytimenä oli pelastus Kristuksen kautta.
Paavali hahmotteli tämän pelastusviestin 1. Kor. 1:21-23: "Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta." Ihmeteoilla on tarkoituksensa, mutta niitä tärkeämpää on sielujen pelastus evankeliumin julistamisen kautta. 1. Kor. 14:22 Paavali ilmoittaa selvästi, "Outoja kieliä ei siis ole tarkoitettu merkiksi uskoville vaan niille, jotka eivät usko." Jumala käytti ihmetekoja, kuten kielilläpuhumista, vakuuttaakseen uskottomat Kristuksen viestin aitoudesta. Kyseisen raamatunkohdan asiayhteydestä kuitenkin selviää, että kaikkein tärkein asia on evankeliumin viesti.
Ihmeitä ja tunnustekoja tarkasteltaessa monesti unohdetaan niiden esiintymiskohta ja ajoitus Raamatussa. Vastoin yleistä luuloa, raamatunajan ihmiset eivät nähneet ihmeitä jatkuvasti. Raamatun ihmeet ajoittuvat tiettyihin jaksoihin, jolloin Jumala toimi erityisellä tavalla ihmiskunnan kanssa. Ihmeet liittyivät aikaan, jolloin Israel vapautettiin Egyptistä ja johdatettiin Luvattuun maahan, mutta ne hiipuivat pian tuon ajanjakson jälkeen. Myöhemmin kuningaskunnan joutuessa pakkosiirtolaisuuteen, Jumala salli joidenkin profeettojensa tehdä ihmeitä. Kun Jeesus eli keskuudessamme, hän teki ihmeitä. Samoin apostolit tekivät ihmeitä lähetyskautensa alussa. Näiden ajanjakson ulkopuolella Raamatun mukaan tapahtui hyvin vähän ihmeitä tai tunnustekoja. Suurin osa Raamatun tapahtumien aikana eläneistä ihmisistä ei koskaan nähnyt ihmeitä omin silmin. Heidän täytyi elää uskon varassa luottaen Jumalan heille antamaan ilmoitukseen.
Varhaisseurakunnan aikana ihmeet ja tunnusteot liittyivät pääosin tilanteisiin, joissa evankeliumi esitettiin ensi kerran jollekin tietylle kansaryhmälle. Luemme, kuinka helluntaipäivänä, "Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on" (Ap. t. 2:5). Näille muista maista vieraileville juutalaisille, jotka puhuivat kotimailleen tyypillisiä kieliä, puhuttiin kielillä ensimmäisen kerran (jakeet 6-11). He myönsivät kuulevansa Jumalan teoista omalla kotikielellään ja Pietari kertoi heille, kuinka sopiva reaktio tähän viestiin olisi parannuksen tekeminen (jae 38). Kun evankeliumi esitettiin ensimmäisen kerran samarialaisille, Filippos teki ihmeitä ja voimatekoja (Ap. t. 8:13).
Kun Pietari lähetettiin Korneliuksen luokse, joka oli ei-juutalainen, Jumala antoi ihmeen merkkinä hyväksymisestään. " Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin; he kuulivat, kuinka nämä puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta" (Ap. t. 10:45-46). Kun muut apostolit kysyivät tästä Pietarilta, hän käytti tätä esimerkkinä Jumalan johdatuksesta ja niin he "tämän kuultuaan kaikki rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen: Jumala on siis avannut pakanoillekin tien kääntymykseen ja elämään" (Ap. t. 11:18).
Kaikissa tapauksissa ihmelahjat toimivat vahvistuksena Jumalan viestistä ja lähettiläästä, jotta ihmiset kuulisivat ja uskoisivat. Kun viesti tuli vahvistetuksi, ihmeet hiipuivat. Emme tyypillisesti enää tarvitse näitä ihmetekoja elämässämme, mutta meidän on kuitenkin vastaanotettava sama evankeliumin viesti.
English
Mikä oli raamatullisten ihmelahjojen tarkoitus?
