Kysymys
Mitä on kielillä rukoileminen? Onko kielillä rukoileminen Jumalan ja uskovan välinen rukouskieli?
Vastaus
Neljää eri raamatunkohtaa käytetään todisteena kielillä rukoilemisen puolesta: Room. 8:26; 1. Kor. 14:4-17; Ef. 6:18; ja Juuda jae 20. Ef. 6:18 ja Juuda 20 mainitsevat "Pyhässä Hengessä rukoilemisen". Kielillä rukoilemista ei voi kuitenkaan pitää "Pyhässä Hengessä rukoilemisen" oikeana tulkintana.
Room. 8:26 opettaa meitä sanoin, "Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin." Kahden avainkohdan perusteella on todennäköistä, että Room. 8:26 ei ole kyse kielten käyttämisestä rukouskielenä. Ensinnä, Room. 8:26 sanoo, että Pyhä Henki puhuu sanattomin huokauksin, eikä uskova. Toiseksi, Room. 8:26 sanoo, että Pyhän Hengen huokaukset ovat sanattomia. Puhumisen olennainen osa on äänellinen ilmaisu.
Näin ollen meille jää 1. Kor. 14:4-17 ja siinä erityisesti jae 14: "Jos näet rukoilen kielillä, minun henkeni rukoilee mutta ymmärrykseni jää hyödyttömäksi." 1. Kor. 14:14 mainitsee nimenomaisesti "kielillä rukoilemisen". Mitä tämä tarkoittaa? Ensinnä, on tärkeää tutkia tämän raamatunkohdan asiayhteyttä. 1. Kor. luku 14 aiheena on ensisijaisesti kielillä puhumisen ja profetian armolahjojen vertailu ja vastakkain asettelu. Jakeiden 2-5 perusteella on selvää, että Paavalin mielestä profetia on kieliin verrattuna ylivoimainen armolahja. Samanaikaisesti Paavali kuitenkin puhkeaa kehumaan kielillä puhumisen merkitystä ja sanoo olevansa iloinen, että hän puhuu kielillä enemmän kuin kukaan muu (jae 18).
Apostolien tekojen luku 2 kuvailee ensimmäistä kielillä puhumisen tapahtumaa. Helluntaipäivänä, apostolit puhuivat kielillä. Apostolien tekojen luvun 2 perusteella on selvää, että apostolit puhuivat ihmisten käyttämillä kielillä (Ap. t. 2:6-8). Sana "kieli" Apostolien tekojen luvussa 2 ja 1. Korinttolaiskirjeen luvussa 14 on kreikankielen sana glossa, joka merkitsee puhuttua kieltä. Siitä esimerkiksi on johdettu englanninkielen sanastoa tarkoittava sana "glossary". Kielillä puhumisen armolahja oli kyky puhua puhujalle tuntematonta kieltä evankeliumin kertomiseksi jollekin tätä kieltä tuntevalle. Korintin monikulttuurisella alueella kielillä puhumisen armolahja oli erityisen arvokas ja vallitseva. Korintin uskovat pystyivät täten paremmin levittämään evankeliumin sanomaa. Paavali teki kuitenkin hyvin selväksi, että tässäkin kielillä puhumisen armolahjan käyttötilanteessa ne tuli tulkita tai kääntää (1. Kor. 14:13, 27). Korinttolainen uskova puhui kielillä julistaessaan Jumalan totuuksia jollekin, joka ymmärsi tätä kieltä. Sitten tämä sama uskova tai joku toinen seurakunnan uskova käänsi sanoman muille seurakunnan jäsenille, jotta hekin saattoivat ymmärtää sanoman.
Mitä sitten oli kielillä rukoileminen ja kuinka se eroaa kielillä puhumisesta? 1. Kor. 14:13-17 vihjaisee, että myös kielillä rukoileminen tuli kääntää. Näin ollen vaikuttaa siltä, että kielillä rukoileminen oli Jumalalle rukoilemista. Tämä rukous oli hyödyksi tätä kieltä ymmärtävälle, mutta sen kääntäminen oli tarpeellista koko seurakunnan hyödyksi.
Kielillä rukoilevien mielestä tämä tulkinta ei ole oikea. Tämä vaihtoehtoinen tulkinta voidaan tiivistää seuraavasti: kielillä rukoileminen on yksityinen rukous uskovan ja Jumalan välillä (1. Kor. 13:1), jota uskova käyttää rakentaakseen itseään (1. Kor. 14:4). Tämä tulkinta on epäraamatullinen seuraavista syistä: 1) Kuinka kielillä rukoileminen voi olla yksityinen rukouskieli, jos se täytyy tulkita (1. Kor. 14:13-17)? 2) Kuinka kielillä rukoileminen voi olla itsensä rakentamiseksi, jos Raamatun mukaan armolahjat ovat tarkoitetut seurakunnan rakentamiseen (1. Kor. 12:7)? 3) Kuinka kielillä rukoileminen voi olla yksityinen rukouskieli, jos kielien armolahja on "merkki epäuskoisille" (1. Kor. 14:22)? 4) Raamatun mukaan on selvää, että kaikilla ei ole kielillä puhumisen lahjaa (1. Kor. 12:11, 28-30). Kuinka kielillä puhuminen voi olla itsensä rakentamiseen tarkoitettu armolahja, jos kaikilla ei sitä ole? Eikö meillä kaikilla ole tarve rakentumiseen?
Jotkut ymmärtävät kielillä puhumisen olevan "salainen koodikieli", joka estää Saatanaa ja riivaajia ymmärtämästä meidän rukouksiamme ja siten saamasta meistä yliotetta. Tämä tulkinta on epäraamatullinen seuraavista syistä: 1) Uusi testamentti kuvailee kieliä järjestelmällisesti ihmisen käyttämänä kielenä. Mitä ilmeisimmin Saatana ja riivaajat ymmärtävät ihmiskieliä. 2) Raamatussa kerrotaan monesti kuinka uskovat rukoilivat omalla kielellään, ääneen ja ilman huolta Saatanan aiheuttamista keskeytyksistä. Jos Saatana ja riivaajat kuulevat ja ymmärtävät meidän rukouksemme, heillä ei missään tapauksessa ole voimaa estää Jumalaa vastaamasta rukouksiimme haluamallaan tavalla. Me tiedämme Jumalan kuulevan rukouksemme; näin ollen on merkityksetöntä kuulevatko ja ymmärtävätkö Saatana ja riivaajat niitä.
Mitä me voimme siis vastata niille monille kristityille, jotka ovat kokeneet kielillä rukoilemisen ja joiden mielestä kyseessä on heitä rakentava käytäntö? Ensinnä, meidän pitää perustaa uskomme ja elämämme Raamattuun eikä kokemuksiimme. Meidän pitää mitata kokemuksiamme Raamatun valossa, eikä tulkita Raamattua kokemustemme valossa. Toiseksi, myös monet kultit ja muut uskonnot raportoivat kelillä puhumista ja kielillä rukoilemista. Mitä ilmeisimmin Pyhä Henki ei ole se, joka antaa nämä kyvyt näille epäuskoisille. Näin ollen on ilmeistä, että riivaajat pystyvät toistamaan kielillä puhumisen lahjan. Tämän pitäisi puolestaan johdattaa meidät arvioimaan kokemuksiamme entistäkin tarkemmin Raamatun valossa. Kolmanneksi, tutkimusten mukaan kielillä puhuminen ja rukoileminen voi olla opittu käyttäytymistapa. Kuullessaan ja tarkastellessaan muita kielillä puhujia, henkilö voi oppia tämän käyttäytymismallin, jopa tiedostamattaan. Tämä vaikuttaa kaikkein todennäköisimmältä selitykseltä suurimpaan osaan kielillä puhumisesta ja rukoilemisesta kristittyjen keskuudessa. Neljänneksi, tarve "itsensä rakentamiseen" on mitä ilmeisin. Ihmiskeho tuottaa adrenaliinia ja endorfiineja uusissa, jännittävissä ja tunteikkaissa tilanteissa, jotka eivät liity normaaliin elämäämme tai rationaaliseen ajatteluun.
Kielillä rukoileminen on aihe, jonka suhteen kristityt voivat olla eri mieltä kunnioittavalla ja rakastavalla tavalla. Kielillä rukoileminen ei määrää pelastusta. Kielillä rukoilemine ei ole vedenjakaja kypsän ja kehittymättömän kristityn välillä. Se, onko kielillä puhumista ja rukoilemista edes olemassa, ei ole kristinuskon keskeinen kysymys. Vaikka me uskomme, että raamatullinen kielillä rukoilemisen tulkinta ei tue yksityisen rukouskielen käyttöä itsensä rakentamiseksi, me myös ymmärrämme, että monet sitä harrastavat ovat veljiämme ja sisariamme Kristuksessa ja siten ansaitsevat rakkautemme ja arvonantomme.
English
Mitä on kielillä rukoileminen? Onko kielillä rukoileminen Jumalan ja uskovan välinen rukouskieli?
