Kysymys
Mitä Raamattu opettaa lakihenkisyydestä?
Vastaus
Sana "lakihenkisyys" ei esiinny Raamatussa. Tätä sanaa kristityt käyttävät kuvaamaan opetusta, joka korostaa sääntöjen merkitystä pelastuksen ja hengellisen kasvun saavuttamiseksi. Lakihenkisyyden kannattajat uskovat ja vaativat tiukkaa sääntöjen noudattamista. Se on itse asiassa jyrkässä ristiriidassa armon kanssa. Lakihenkisyyden kannattajat erehtyvät tulkitessaan lain tarkoitusta, erityisesti Vanhan testamentin lain, jonka tarkoituksena oli olla valvojamme (KR 33-38 "kasvattaja") Kristukseen (Gal. 3:24).
Jopa oikeat kristityt voivat olla lakihenkisiä. Sen sijaan meitä kehotetaan olemaan armollisia toisiamme kohtaan. "Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä" (Room. 14:1). On kuitenkin aina olemassa sellaisia, joilla on hyvin vahvat mielipiteet epätähdellisistä opinkappaleista ja jotka karkottavat toisin ajattelevia pois joukostaan antamatta heille edes tilaisuutta mielipiteen ilmaisuun. Tämä on lakihenkisyyttä pahimmillaan. Monet nykypäivän lakihenkisistä toimivat virheellisesti vaatiessaan sokeasti heidän raamatuntulkintansa ja joskus jopa heidän perinnesääntöjensä noudattamista. Esimerkkinä tästä mainittakoon ne henkilöt, jotka kieltävät tupakan käytön, alkoholin juomisen, tanssimisen, elokuvissa käynnin, jne., koska niiden käyttäjä ei voi olla hengellinen. Itse asiassa näiden asioiden välttäminen ei mitenkään takaa henkilön hengellisyyttä.
Apostoli Paavali varoitti meitä lakihenkisyydestä Kol. 2:20-23. "Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin "älä tartu" ,"älä maista", "älä kosketa"? Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista. Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä." Lakihenkiset saattavat vaikuttaa vanhurskailta ja hengellisiltä, mutta lakihenkisyys ei saavuta Jumalan asettamia tavoitteita, koska kyseessä on ulkokultaisuus, eikä sydämestä tuleva käytös.
Voimme välttää tämän ansan pitäytymällä tiukasti apostoli Johanneksen sanoihin, "Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus" (Joh. 1:17) ja muistamalla olemalla armollisia, näin etenkin kristillisiä veljiämme ja sisariamme kohtaan. "Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu -- vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä " (Room. 14:4). "Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen." (Room. 14:10).
Varoituksen sana on paikallaan. Vaikka meitä kehotetaan olemaan armollisia toinen toisillemme ja ymmärtäväisiä ristiriitaisissa kysymyksissä, emme kuitenkaan voi sallia vääräoppisuutta. Meitä kannustetaan kilvoitteleman sen uskon puolesta, "joka pyhille on kertakaikkisesti annettu" (Juuda 3). Jos muistamme ja hyödynnämme nämä ohjenuorat ja sovellamme niitä rakkaudella ja armolla, vältymme lakihenkisyydeltä ja vääräoppisuudelta. “"Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja" (1. Joh. 4:1).
English
Mitä Raamattu opettaa lakihenkisyydestä?
