Kysymys
Onko luomisoppi tieteellistä?
Vastaus
Nykyisin on paljon polemiikkia luomisopin oikeellisuudesta. Luomisoppi määritellään "uskona maailmankaikkeuden ja elävien organismien syntyyn erityisen jumalallisen luomistyön seurauksena, kuten esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksessa kerrotaan, luonnollisten prosessien, kuten evoluution, sijaan". Sekulaarisen (maallisen) maailmankatsomuksen omaavat vähättelevät luomisoppia ja syyttävät sitä tieteellisen näkemyksen puutteesta. Luomisoppi on kuitenkin täysin tieteellinen tarkastellessaan tutkimuksensa kohteita. Se tekee päätelmiä todellisten tapahtumien, paikkojen ja asioiden perusteella. Se ei rajoitu pelkästään subjektiivisiin näkemyksiin tai abstraktisiin käsitteisiin. On olemassa tieteellisiä realiteetteja, jotka ovat yhdenmukaisia luomisopin kanssa. Luomisoppi yhdistää näitä faktoja ja niiden vuorovaikutuksia vahvistaen siten edelleen tätä tulkintatapaa. Aivan kuten yleisiä tieteellisiä päätelmiä käytetään havaintojen selittämiseen, samoin menetellään luomisopin alalla.
Voidaanko luomisoppia todella pitää tieteellisenä? Asetetaan se seuraavaksi vastakkain naturalismin kanssa, joka määritellään "filosofisena oppina, jossa kaikki ilmiöt kumpuavat luonnosta ja luonnon vaikutuksesta, eikä mitään selitetä seurauksena yliluonnollisesta tai hengellisestä toiminnasta”. Meidän on myönnettävä, että vastaus tähän kysymykseen riippuu sanan "tieteellinen" määritelmästä. Hyvin usein "tiedettä" ja "naturalismia" pidetään yhtenä ja samana, mikä puolestaan merkitsee luomisopin mielipiteiden jäämistä tämän määritelmän ulkopuolelle. Tällainen määritelmä vaatii epäjohdonmukaista naturalismin arvostusta. Tiede määritellään "ilmiön havaintona, tunnistuksena, kuvauksena, kokeena ja teoreettisena selityksenä". Mikään ei itse asiassa vaadi tieteen pohjautumista luonnollisiin ilmiöihin. Naturalismi vaatii luomisopin tavoin alkuoletuksia, jotka eivät perustu koesarjoihin. Niitä ei ole selvitetty alkuaineiston pohjalta tai koesarjojen tuloksilla. Nämä filosofiset alkuoletukset hyväksytään, ennen kuin minkäänlainen tiedon kerääminen edes käynnistyy. Alkuoletukset vaikuttavat vahvasti naturalismiin ja luomisoppiin ja koska niitä ei voi testata eikä todistaa, voimme näin ollen pitää luomisoppia vähintään yhtä tieteellisenä kuin naturalismia.
Luomisoppia voi naturalismin tavoin pitää "tieteellisenä", koska se noudattaa tieteellisiä havaintomenetelmiä. Kumpaakaan ei kuitenkaan voi pitää puhtaana tieteenä, koska molemmissa on tekijöitä, joita ei voi pitää "tieteellisinä" sanan varsinaisessa merkityksessä. Luomisoppia ja naturalismia ei voi myöskään todistaa vääräksi. Kumpikaan ei myöskään pysty ennakoimaan eli niiden avulla ei voi luoda tai parantaa mahdollisen lopputuloksen tietämistä. Pelkästään näiden kahden kohdan perusteella joudumme toteamaan, että ei ole mitään loogista syytä pitää yhtä toista tieteellisempänä.
Naturalistien pääsyy luomisopin hylkäämiseen on ihmeet. Surkuhupaisasti naturalisti sanoo ihmeiden, kuten luomisen, olevan mahdottomia, koska ne rikkovat luonnonlakeja vastaan, joita voidaan selvästi havainnoida ja on havainnoitu vuosisatojen ajan. Tällainen näkemys on surkuhupaisa monista syistä. Tarkastellaan vaikkapa abiogenesiä, elämän syntyä elottomasta aineesta. Abiogenesis on todistettu vääräksi kerta toisensa jälkeen. Kuitenkin naturalistisen maailmankatsomuksen mukaan elämä maapallolla, itsestään lisääntyvä, itseään ylläpitävä, monimutkainen orgaaninen elämä, syntyi sattuman kautta elottomasta aineesta. Tällaista ilmiötä ei ole koskaan havaittu ihmishistorian aikana. Samoin eliön monimutkaisemmaksi muuttavia evoluutiomuutoksia ei ole koskaan havaittu. Näin ollen luomisopilla on naturalismia parempi asema mitä tulee "ihmeisiin", koska Raamattuun on tallennettu kirjallisesti tietoja ihmeistä. Jos luomisoppi leimataan epätieteelliseksi ihmeiden perusteella, on naturalismille annettava sama leima.
Luomisoppi ja naturalismi kumpikin hyödyntävät monia faktoja keskinäisessä kädenväännössään. Tosiasiat ovat tosiasioita, mutta mikään tosiasia ei välttämättä vaadi yhtä ainutta selitystä. Luomisopin ja naturalismin välinen kuilu perustuu yksinomaan samojen tosiasioiden erilaiseen tulkintaan. Charles Darwin teki itse seuraavan päätelmän evoluution ja luomisen välisestä kiistasta. Esipuheessaan Lajien synty -kirjaan hän kirjoitti, " Olen täysin tietoinen siitä, että tässä kirjassa on tuskin ainuttakaan esille tuotua kohtaa, josta ei voida tehdä täysin päinvastaisia päätelmiä kuin mitä minä olen tehnyt." Darwin mitä ilmeisimmin uskoi evoluutioon luomisen sijasta, mutta hän oli kuitenkin valmis myöntämään, että näkemyksen valinta riippui tulkinnasta. Yksi tiedemies voi kokea jonkin tietyn tosiasian tukevan naturalismia, toinen tiedemies voi kokea saman tosiasian tukevan luomisoppia.
Naturalistien ainoa mahdollinen vaihtoehto on luomisoppi. Tämä kahtiajako on myös tunnustettu naturalistien leirissä. Monet tunnetut ja vaikutusvaltaiset tiedemiehet ovat myöntäneet, että ainoat vaihtoehdot elämän syntymiselle ovat evoluutio tai varta vasten tapahtunut luominen. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä kumpi on oikea, mutta melkein kaikki ovat sitä mieltä, että nämä ovat kaksi ainoata vaihtoehtoa.
On siis monia syitä, miksi luomistiede on järkeenkäypä ja tieteellinen lähestymistapa asioiden selittämiseen ja uuden oppimiseen. Näihin kuuluvat todennäköisyys, puutteellinen makroevoluutiota tukeva todistusaineisto, kokemusperäinen todistusaineisto, jne. Naturalistien alkuoletusten hyväksymiselle ja luomisopin edellytysten hylkäämiselle ei ole mitään loogisia perusteita. Luja usko luomiseen ei ole mikään este tieteellisille löydöille. Tarkastelepa vaikka Newtonin, Pasteurin, Mendelin, Pascalin, Kelvinin, Linnaeuksen ja Maxwellin aikaansaannoksia. He kaikki olivat selkeästi luomisen suoraselkäisiä kannattajia. Luomisoppi ei ole tieteen haara sen paremmin kuin naturalismikaan ei ole tieteen ala. Luomisoppi on kuitenkin täysin yhteensopiva tieteen menetelmien kanssa.
English
Onko luomisoppi tieteellistä?
