Kysymys
Kuinka voin löytää kaikkien eri uskontojen joukosta sen oikean?
Vastaus
Ei ole epäilystäkään siitä, että maailmassa olevien eri uskontojen suuri lukumäärä vaikeuttaa oikean uskonnon löytämistä. Tarkastelemme tätä kysymystä ensin yleisesti ja sen jälkeen keskitymme miettimään, kuinka voimme tehdä oikeita johtopäätöksiä Jumalasta. Oikean vastauksen löytäminen kysymykseen ei rajoitu pelkästään uskonnollisiin aiheisiin. Esimerkiksi jos tarkastelemme sataa matematiikan opiskelijaa ratkomassa vaikeaa tehtävää, on todennäköistä, että monet heistä vastaavat väärin. Mutta merkitseekö tämä, että oikeaa vastausta ei ole olemassa? Ei suinkaan. Väärin vastanneiden täytyy ainoastaan huomata virheensä ja oppia oikeaan ratkaisuun johtava laskentataito.
Kuinka me voimme löytää totuuden Jumalasta? Käyttämällä järjestelmällistä metodiikkaa, jonka avulla erotamme totuuden valheesta hyödyntäen samalla erilaisia totuustestejä ja siten päädymme oikeaan lopputulokseen. Mitä tapahtuisikaan, jos tiedemies sulkeutuisi laboratorioonsa ja alkaisi sekoittaa eri kemikaaleja keskenään ilman minkäänlaista johdonmukaisuutta tai suunnitelmaa? Tai entä jos lääkäri määräisi potilaalleen sattumanvaraisesti lääkkeitä toivoen jonkun niistä tuottavan positiivisia tuloksia? Tiedemies tai lääkäri eivät toimi edellä esitetyllä tavalla. Sen sijaan he käyttävät järjestelmällistä lähestymistapaa, he toimivat loogisesti, he hyödyntävät olemassa olevaa tietoa ja aiemmin saatuja tuloksia päästääkseen oikeaan lopputulokseen.
Miksi näin ollen teologian - jumaluusopin - pitäisi toimia eri tavalla? Miksi siinä käytettäisiin mielivaltaisia menetelmiä ja summamutikassa tehtyjä päätelmiä ja kuitenkin sitten toivotaan päästävän oikeisiin lopputuloksiin? Valitettavan moni kuitenkin käyttää tällaista menettelyä ja juuri tämän vuoksi on niin monia eri uskontoja. Palaamme nyt kysymykseen, kuinka voimme löytää totuuden koskien Jumalaa? Millaista järjestelmällistä lähestymistapaa meidän olisi käytettävä? Ensimmäiseksi, meidän on arvioitava eri totuusteorioita. Ohessa esimerkkejä hyvän totuusteorian vaatimuksista:
1. Looginen yhdenmukaisuus - uskomusjärjestelmän eri väitteiden tulisi sopeutua keskenään yhteen ilman ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi buddhismin määränpäänä on vapautua kaikista haluista. Kuitenkin halu vapautua kaikista haluista on ristiriidassa tämän perusperiaatteen kanssa.
2. Kokemusperäinen riittävyys - onko kyseiselle uskomusjärjestelmälle todisteita (ovatko todisteet järkiperäisiä, löytyykö niille ulkopuolisia todisteita, jne.)? On luonnollista, että tärkeät väitteet pystytään todistamaan. Esimerkiksi, mormonit opettavat Jeesuksen eläneen Pohjois-Amerikassa. Tälle väitteelle ei kuitenkaan löydy mitään arkeologisia tai muita todisteita.
3. Olemassaolon tarpeellisuus - uskomusjärjestelmän täytyy mukautua tuntemaamme todellisuuteen ja sen täytyy aikaansaada tarkoituksenmukainen muutos seuraajansa elämässä. Esimerkkinä mainittakoon deismi, jonka mukaan Jumala loi maailmankaikkeuden, mutta ei vaikuta tapahtumien kulkuun. Kuinka tällainen usko vaikuttaa päivittäiseen elämään? Ei millään tavoin.
Kun yllä esiteltyjä vaatimuksia sovelletaan uskontoon, ne auttavat muodostamaan oikean käsityksen Jumalasta ja vastaamaan elämän neljään tärkeään kysymykseen:
1. Alkuperä – mistä me olemme tulleet?
2. Etiikka – kuinka meidän pitää elää?
3. Tarkoitus – mikä on elämän tarkoitus?
4. Määränpää – minne ihmiskunta on matkalla?
Kuinka näitä kysymyksiä voi soveltaa Jumalan löytämiseksi? Askelittainen lähestymistapa on paras. Tiivistämme Jumalan löytämiseksi tarvittavat kysymykset seuraaviin:
1. Onko ehdoton totuus olemassa?
2. Voivatko järki ja uskonto olla sopusoinnussa keskenään?
3. Onko Jumala olemassa?
4. Onko Jumalan tunteminen mahdollista?
5. Onko Jeesus Jumala?
6. Välittääkö Jumala minusta?
Ensimmäiseksi meidän on tiedettävä, onko ehdottoman eli absoluuttisen totuuden tietäminen mahdollista. Jos näin ei ole, silloin emme voi olla varmoja mistään (hengellisistä tai muistakaan asioista) ja päädymme agnostikoiksi (epäilijöiksi) ollen epävarmoja voimmeko tietää mitään varmasti tai pluralisteiksi hyväksyen kaikki mahdolliset selitykset, koska emme voi tietää mikä niistä on oikea, jos edes mikään.
Absoluuttinen totuus määritellään todellisuuden kanssa yhteneväiseksi. Joidenkin mielestä ei ole absoluuttista totuutta, mutta tämä näkemys on tuhoon tuomittu. Esimerkiksi relativisti saattaa sanoa, "Kaikki totuudet ovat suhteellisia", johon voimme vastata: Onko tämä väite ehdottoman tosi? Jos näin on asian laita, silloin totuus on olemassa ja siihen pitää suhtautua vakavasti. Myöhäismodernismi hylkää järkiperäisyyden, kuitenkin se uskoo ainakin yhteen absoluuttiseen totuuteen: myöhäismodernismi on totta. Loppujen lopuksi sekään ei voi kieltää absoluuttista totuutta.
Absoluuttinen totuus on niin ikään luonnollisen kapea ja vaihtoehdot pois sulkeva. Kaksi lisättynä kahteen antaa lopputulokseksi neljä lukien pois kaikki muut vastaukset. Tämä on tärkeä yksityiskohta, kun eri uskomusjärjestelmiä ja maailmannäkemyksiä verrataan. Jos yhden näkemyksen tietyt kohdat todistetaan oikeiksi, silloin kilpailevan näkemyksen vastakkaiset näkemykset ovat vääriä. Meidän on myös muistettava, että absoluuttinen totuus ei riipu haluista tai vilpittömyydestä. Vaikka joku tarrautuisi valheeseen mitä vilpittömimmin, on kyseessä kuitenkin valhe. Ja vaikka joku haluaisi jonkin olevan totta. ei mikään määrä haluja tee väärästä oikeaa.
Vastaus ensimmäiseen kysymykseen kuuluu, että absoluuttinen totuus on olemassa. Näin ollen agnostisismi, myöhäismodernismi, relativismi ja skeptisismi ovat väärässä.
Tämä johtaa meidät seuraavaan kysymykseen, voiko järkeä ja logiikkaa käyttää uskon asioissa? Joidenkin mielestä tämä ei ole mahdollista, mutta miksi ei? Logiikka on elintärkeää tarkasteltaessa hengellisiä väitteitä, koska se auttaa meitä ymmärtämään, miksi jotkut väitteet ovat hyväksyttävissä, kun taas toiset on hyljättävä. Logiikka on ehdottoman tärkeää purkaessamme pluralismin pilvilinnat (sen mukaan kaikki totuusteoriat ovat yhdenvertaisia ja oikeita, jopa keskenään ristiriidassa olevat väitteet).
Juutalaisuus ja islamilaisuus väittävät, että Jeesus ei ole Jumala, kun taas kristityt väittävät hänen olevan. Yksi logiikan keskeisistä laeista on poissulkemisen laki. Näin ollen jokin ei voi olla samanaikaisesti A ja ei-A. Sovellettaessa tätä lakia juutalaisuuden, islamilaisuuden ja kristillisyyden väitteisiin on todettava, että ainoastaan yksi kahdesta vaihtoehdosta on oikea. Jeesus ei voi olla Jumala tai ei-Jumala. Oikein käytettynä logiikka on tehokas menetelmä pluralismia vastaan, koska se osoittaa, kuinka vastakkaiset totuusväitteet eivät voi olla samanaikaisesti totta. Tämä romahduttaa ajattelutavan "sinulla on sinulle sopiva totuus, mutta minä uskon toisella tavalla".
Logiikka myös mitätöi pluralistien suosiman näkemyksen "samaan määränpäähän johtaa useita eri reittejä". Logiikka osoittaa jokaisen uskomusjärjestelmän johtavan hyvin erilaisiin lopputuloksiin. Logiikka osoittaa hengellisen totuuden etsimisen olevan kuin labyrintissä kulkemisen - yksi tie johtaa perille totuuteen ja kaikki muut tiet johtavat umpikujaan. Kaikilla uskojärjestelmillä on näennäisiä yhteneväisyyksiä, mutta niiden keskeiset opetukset ovat hyvinkin erilaisia.
Näin ollen lopputoteamus on, että järkeä ja logiikkaa voi soveltaa uskon asioihin. Näin ollen pluralismia (kaikki totuusteoriat ovat samanarvoisia ja oikeita) ei voi hyväksyä, koska on epäloogista ja ristiriitaista uskoa vastakkaisten totuusväitteiden kunkin olevan oikeassa.
Seuraavaksi tarkastellaan suurta kysymystä: onko Jumala olemassa? Ateistit ja naturalistit (jotka eivät hyväksy mitään fyysisen maailman ulkopuolella olevaa) vastaavat kieltävästi. Tästä aiheesta on kirjoitettu ja väitelty määräämättömästi kautta historian ja siihen on helppo vastata. Kenties meidän on syytä ensin kysyä: miksi mitään on olemassa sen sijaan, että ei olisi mitään? Toisin sanoen, kuinka me ja kaikki mitä ympärillämme, on päädyimme tänne? Todistus Jumalan olemassaolosta voidaan esittää yksinkertaisesti:
Jotakin on olemassa.
Mitään ei synny tyhjästä.
Siksi tarpeellinen ja iankaikkinen Olento on olemassa.
Et voi kieltää olemassaoloasi, koska sinun täytyy olla olemassa kieltääksesi olemassaolosi (mikä on ristiriitainen väite). Näin ollen alkuoletuksemme on voimassa. Kukaan ei usko mitään syntyvän tyhjästä ("ei-mitään" synnytti maailmankaikkeuden) ja näin ollen toinen alkuoletuksemme on voimassa. Näin ollen kolmannen alkuoletuksen täytyy olla tosi - iankaikkinen Olento on vastuussa kaikesta luodusta.
Kukaan ateisti ei kiellä tätä lopputulosta; heidän mielestään maailmankaikkeus on tuo iankaikkinen Olento. Tämän näkemyksen ongelmana on se, että kaikki tieteellinen todistusaineisto viittaa maailmankaikkeudella olleen alun ("alkuräjähdys"). Kaikella alkaneella täytyy olla aiheuttaja; näin ollen maailmankaikkeudella oli aiheuttaja ja maailmankaikkeus ei ole iankaikkinen. Tunnemme ainoastaan kaksi mahdollista iankaikkista asiaa, nimittäin maailmankaikkeuden (joka on todistettu vääräksi) ja Jumalan. Näin ollen ainoa looginen johtopäätös on, että Jumala on olemassa. Tämä Jumalan olemassaolon vahvistuminen eliminoi ateismin oikeana uskomusjärjestelmänä.
Tämä ei kuitenkaan kerro mitään Jumalasta ja hänen ominaisuuksistaan, mutta se tosin sulkee pois panteistiset uskonnot. Kaikkien panteististen näkemyksien mukaan maailmankaikkeus on Jumala ja ääretön. Tämä väite on väärä. Näin ollen hinduismi, buddhalaisuus, jainismi ja kaikki muut panteistiset uskonnot eivät voi olla oikeita uskomusjärjestelmiä.
Seuraavaksi opimme mielenkiintoisia seikkoja maailmankaikkeuden luoneesta Jumalasta. Hän on:
• Yliluonnollinen (hän on luomakuntansa ulkopuolella)
• Uskottoman mahtava (luodessaan kaiken olemassa olevan)
• Iankaikkinen (itsesyntyinen, hän on ajan ja avaruuden ulkopuolella)
• Kaikkialla oleva (hän loi avaruuden, mutta ei ole rajoitettu siihen)
• Ajaton ja muuttumaton (hän loi ajan)
• Aineeton (hän ylittää avaruuden)
• Henkilökohtainen (persoonaton ei voi luoda persoonallisuutta)
• Välttämätön (kaikki muu riippuu hänestä)
• Ääretön ja yksi (ei voi olla kahta ääretöntä)
• Monipuolinen ja yhteensopiva (samoin kuin luonnossa on monimuotoisuutta)
• Älykäs (erittäin älykäs kyetäkseen luomaan kaiken)
• Määrätietoinen (hän loi kaiken tarkoituksella)
• Moraalinen (mitään moraalilakia ei voi olla ilman lainlaatijaa)
• Huolehtivainen (muutoin hän ei olisi antanut moraalilakeja)
Tällä Olennolla on monia samanlaisia ominaisuuksia kuin juutalaisuuden, islamilaisuuden ja kristillisyyden Jumalalla, jotka ovat ainoa jäljelle jääneet uskonnot ateismin ja panteismin hylkäämisen jälkeen. Huomaa, että olemme nyt vastanneet elämän syntyä koskevaan suureen kysymykseen: tiedämme, mistä elämä on tullut.
Tämä johtaa meidät seuraavaan kysymykseen: kuinka voimme tuntea Jumalan? Tässä kohdin uskonnon tarve korvautuu jollakin vielä tärkeämmällä - ilmoituksen tarpeella. Jotta ihmiskunta voisi tuntea tämän Jumalan hyvin, tarvitsemme tietoa eli ilmoitusta Jumalalta. Juutalaisuus, islamilaisuus ja kristillisyys kaikki väittävät omaavansa Jumalan ilmoituksen sisältävän kirjan, mutta mikä niistä on se oikea vai onko mikään niistä oikea? Jos sivuutamme pienemmät erimielisyydet, erimielisyydet kiteytyvät seuraaviin kahteen kohtaan: 1) Raamatun Uuteen testamenttiin, ja 2) Jeesukseen Kristukseen. Sekä islamilaisuus ja juutalaisuus kieltävät Uuden testamentin todenperäisyyden ja Jeesuksen olleen lihaksi syntyneen Jumalan. Kristillisyys hyväksyy molemmat väitteet.
Millään muulla uskonnolla ei ole kristinuskon tarjoamaa todisteiden määrää. Alkaen säilyneiden käsikirjoitusten lukumäärästä, niiden varhaisista kirjoitusajankohdista ja silminnäkijöiden kuvauksista (jotkut olivat kirjoitetut ainoastaan 15 vuotta Kristuksen kuoleman jälkeen), kirjoitusten monipuolisuudesta (Uuden testamentin 27 kirjaa kirjoitettiin yhdeksän eri kirjoittajan toimesta), arkeologisista todisteista (joista mikään ei ole ristiriidassa Uuden testamentin kanssa) aina opetuslasten haluun kuolla Jeesuksen puolesta, jota he olivat seuranneet ja jonka he olivat nähneet kuolleista nousseena, kristinusko on muiden yläpuolella mitä tulee sitä tukevien todisteiden määrään ja laatuun. Uuden testamentin historiallinen luotettavuus - se esittää totuudenmukaisen kuvauksen tapahtumista - on kaikkien todisteiden valossa ainoa oikea päätelmä, kun kaikki todisteet on käyty lävitse.
Mitä tulee Jeesukseen, hänessä on yksi mielenkiintoinen piirre: hän väitti olevansa Jumala. Jeesuksen omat sanat (esim. "ennen kuin Abraham syntyi -- minä olin" ), hänen tekonsa (esim., syntien anteeksiantaminen, palvonnan hyväksyminen), hänen synnittömyytensä ja tekemänsä ihmeet (hän käytti niitä todistamaan vastustajiensa väitteet vääriksi), ja hänen ylösnousemisensa kaikki tukevat hänen väitettään olla Jumala. Uuden testamentin kirjoittajat todentavat tämän väitteen kerta toisensa jälkeen.
Jos Jeesus on Jumala, silloin kaiken hänen sanomansa täytyy olla totta. Jos Jeesus sanoi Raamatun olevan virheetön ja totuudenmukainen kaikessa, silloin näin on asianlaita. Kuten olemme aiemmin oppineet, kaksi vastakkaista totuusteoriaa eivät molemmat voi olla tosia. Näin ollen islamilaisuuden Koraanissa tai juutalaisuuden kirjoituksissa olevat Raamatun kanssa ristiriidassa olevat väitteet eivät voi olla tosia. Sekä islamilaisuus ja juutalaisuus ovat näin ollen väärässä, koska niiden mukaan Jeesus ei ole lihaksi syntynyt Jumala, vaikka todisteet kertovat toisin. Ja koska me voimme tuntea Jumalan hänen Raamatussa ja Kristuksen kautta antamansa ilmoituksen perusteella, kaikki agnostisismin muodot ovat todistetut vääriksi. Viimeiseksi tarkastelemme suurta elämää koskevaa kysymystä - etiikkaa - koska Raamattu kertoo meille selkeästi, kuinka ihmiskunnan pitäisi elää.
Tämä samainen Raamattu julistaa Jumalan välittävän suuresti ihmiskunnasta ja haluaa jokaisen tuntevan hänet henkilökohtaisesti. Itse asiassa hän välittää ihmiskunnasta niin paljon, että hän syntyi itse ihmiseksi osoittaakseen luomakunnalleen, millainen hän on. Monet ihmiset ovat halunneet tulla Jumalaksi, mutta ainoastaan yksi Jumala on halunnut tulla ihmiseksi, jotta hän voisi pelastaa ne, joista hän välittää niin suuresti, iankaikkisesta erosta hänestä. Tämä osoittaa kristinuskon eksistentiaalisen tarkoituksen ja vastaa samalla kahteen elämää koskevaan suureen kysymykseen: elämän tarkoitukseen ja määränpäähän. Jumalalla on suunnitelma ja määränpää jokaista ihmistä varten: iankaikkinen elämä Jumalan kanssa ilman syntiä. Tämä päätelmä mitätöi myös deismin, jonka mukaan Jumala ei ole kiinnostunut ihmiskunnan arkipäiväisistä asioista.
Näin päädymme siihen, että voimme tietää totuuden Jumalasta ja navigoida eri maailmankäsitysten muodostaman labyrintin onnistuneesti tutkimalla eri totuusteorioita ja laittamalla syrjään valheelliset käsitykset niin, että totuus jää jäljelle. Hyödyntämällä loogista yhdenmukaisuutta, kokemusperäistä riittävyyttä ja elämään sopivuutta yhdessä oikeiden kysymysten kanssa, päädymme järkeviin ja oikeisiin päätelmiin uskonnosta ja Jumalasta. Jokaisen pitäisi hyväksyä, että on järkevää uskoa ainoastaan totuuteen, eikä mihinkään muuhun. Valitettavasti oikea usko on tahdosta kiinni ja riippumatta todisteiden määrästä, jotkut silti haluavat kieltää Jumalan olemassaolon ja näin menettävät mahdollisuuden elää sopusoinnussa hänen kanssaan.
English
Kuinka voin löytää kaikkien eri uskontojen joukosta sen oikean?
