Kysymys
Käyttääkö Jumala apostolien ja profeettojen virkoja nykyajan seurakunnissa?
Vastaus
Halu palauttaa apostolien ja profeettojen virat perustuu väitteeseen, että ne ovat osa seurakunnan rakennetta Efesolaiskirjeen 4:11-12 mukaisesti, "Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen."
Ensimmäisen vuosisadan seurakunnassa oli apostolin virka samoin kuin apostolin armolahja. Apostolin virkaa tai asemaa käyttivät Jeesuksen kaksitoista opetuslasta sekä Mattias, joka valittiin Juudaksen tilalle. Myös Paavali oli apostoli. Kristus valitsi kaikki apostolit (Mark. 3:16-19). Juudaksen korvaaminen uudella apostolilla on kerrottu Ap. t. 1:20-26. Huomaa, kuinka näissä jakeissa Juudaksen toimea kutsuttiin "kaitsijatehtäväksi". On myös huomattava, että Kristus valitsi Paavalin (1. Kor. 15:8-9; Gal. 1:1; 2:6-9). Näille miehille annettiin tehtäväksi maailmanlaajuisen seurakunnan perustaminen (Ef. 2:20). Sen perustukset rakennettiin ensimmäisellä vuosisadalla. Siksi apostolin virka ei enää ole tarpeen. Kun perustukset ovat valmiina, niiden rakentajia ei enää tarvita.
Oli myös olemassa apostolin armolahja, jota ei saa sekoittaa apostolin virkaan, koska ne olivat erilaiset. Tämän armolahjan saajia olivat Jaakob (1. Kor. 15:7; Gal. 1:19), Barnabas (Ap. t. 14:4, 14; 1. Kor. 9:6), Andronikos ja Junia (Room. 16:7), kenties Siilas and Timoteus (1. Tess. 1:1; 2:7), ja Apollos (1. Kor. 4:6, 9). Heillä oli apostolin armolahja, mutta heillä ei ollut apostolin virkaa kahdentoista opetuslapsen tai Paavalin tavoin. Apostolin armolahjan saaneet veivät evankeliumin viestiä eteenpäin Jumalan auktoriteetilla. Sana "apostoli" tarkoittaa "valtuutettua lähettilästä". Tämä piti paikkansa apostolin viran ja armolahjan saaneiden kohdalla. Nykyäänkin on Jumalan lähettämiä miehiä, joiden tehtävänä on evankeliumin saarnaaminen, mutta on parasta olla kutsumatta heitä apostoleiksi, koska siitä aiheutuu sekaannuksia. Monet eivät ole tietoisia edellä mainituista kahdesta eri apostolin roolista.
Profetoimisen lahja oli samoin tilapäinen Kristuksen antama lahja maailmanlaajuisen seurakunnan perustuksien rakentamiseksi (Ef. 2:20). Profeetat julistivat Herran antamaa viestiä ensimmäisen vuosisadan uskoville. Heillä ei vielä ollut täydellistä Raamattua kuten meillä. Uuden testamentin viimeinen kirja, Ilmestyskirja, kirjoitettiin vasta ensimmäisen vuosisadan lopulla. Siksi Herra antoi profeettoja julistamaan viestiään, kunnes Raamatun kaanon sulkeutui.
On huomattava, kuinka nykyajan opetukset profeettojen ja apostolien virkojen uusiutumisesta ovat kaukana näiden armolahjojen ja virkojen alkuperäisistä raamatullisista kuvauksista. Nykyisten profeettojen ja apostolien käytäntöä puolustavat opettavat, että profeettojen ja apostolien sanoja ei saa koskaan epäillä tai torjua, koska silloin syyllistyy Jumalaa vastaan puhumiseen. Kuitenkin apostoli Paavali kehui Berean uskovia siitä, että he vertasivat hänen opetuksiaan Jumalan Sanaan varmistuakseen, että hän puhui totta (Ap. t. 17:10-11). Paavali samoin totesi galatalaisille, että jos kukaan, hän itse mukaan luettuna, opettaisi heille vierasta evankeliumia, tuo henkilö olkoon "kirottu"(Gal. 1:8-9). Kaikessa Paavali viittasi Raamattuun lopullisena auktoriteettina. Ne, jotka väittävät olevansa apostoleja tai profeettoja nykyaikana tekevät itsestään ylimmän auktoriteetin, toisin kuin Paavali ja kaksitoista opetuslasta.
On tärkeää huomata, että Raamattu viittaa apostoleihin ja profeettoihin menneessä aikamuodossa. 2. Piet. 3:2 ja Juuda 3-4 opettavat, että kuulijat eivät saaneet erkaantua apostoleilta saamastaan (mennyt aikamuoto) opetuksesta. Heprealaiskirjeen 2:3-4 niin ikään käyttää mennyttä aikamuotoa niistä, joiden hän "antoi tehdä tunnustekoja ja ihmeitä, monia voimallisia tekoja, ja jakoi Pyhän Hengen lahjoja tahtonsa mukaan".
English
Käyttääkö Jumala apostolien ja profeettojen virkoja nykyajan seurakunnissa?