Kysymys
Kuinka voimme tietää, mitkä raamatunkohdat soveltuvat nykypäivän elämään?
Vastaus
Monia väärinkäsityksiä aiheutuu, kun tulkitsemme erinäiset käskyt ainoastaan tiettyyn historialliseen ajankohtaan tai kuulijakunnalle soveltuviksi tai jos pyrimme soveltamaan tietyille kuulijoille annettuja käskyjä kautta aikojen. Kuinka voimme tietää eron? Ensimmäiseksi meidän on huomioitava, että Raamatun kaanon sulkeutui ensimmäisen vuosisadan lopussa. Tästä johtuen suurin osa Raamatusta, ellei peräti kaikki, ei ollut alun perin kirjoitettu meille. Kirjoittajilla oli mielessään oman aikakautensa kuulijat ja he eivät mitä ilmeisimmin olleet tietoisia, että heidän kirjoituksiaan luettaisiin kautta maailman vuosisatoja myöhemmin. Tämän johdosta meidän on oltava hyvin varovaisia tulkitessamme Raamattua nykypäivän kristityille. Monet kykypäivän saarnoista kohtelevat Raamattua kuin järvenä, josta ongitaan kaloja meidän aikamme kristityille. Tämä tapahtuu eksegetiikan ja oikean tulkinnan kustannuksella.
Hermeneutiikan kolme pääsääntöä ovat: 1) asiayhteys; 2) asiayhteys; ja 3) asiayhteys. Ennen kuin 21. vuosisadan kristitty voi soveltaa raamatunopetuksia elämäänsä, hänen on ensin ymmärrettävä, mitä kyseinen raamatunkohta opetti aikalaisilleen. Jos tulkintamme olisi ollut vieras alkuperäiselle kuulijakunnalle, mitä ilmeisimmin tulkintamme on silloin väärä. Kun olemme varmoja, että ymmärrämme tekstin sisällön merkityksen alkuperäisille kuulijoille, meidän on tarkasteltava heidän ja meidän välisiä eroja. Mitkä ovat kielelliset, kulttuuri-, maantieteelliset, ja tapahtumaympäristön erot? Kun ensin ymmärrämme kulttuuriemme väliset erot, löydämme myös yhdistäviä tekijöitä meidän ja alkuperäisten kuulijoiden välillä. Lopuksi voimme soveltaa raamatunkohdan opetusta itseemme ja aikakauteemme.
On myös huomioitava, että kullakin raamatunkohdalla on vain yksi tulkinta. Sitä voi kenties soveltaa useisiin tilanteisiin, mutta tulkintoja on vain yksi. Näin ollen jotkin sovellutukset ovat parempia kuin toiset. Jos yksi sovellutus on lähempänä oikeaa tulkintaa kuin toinen, silloin se on raamatunkohdan oikeampi sovellutus. Monia saarnoja on esimerkiksi saarnattu 1. Sam.17 (kertomus Daavidista ja Goljatista). Niissä on käsitelty "elämän suurien vaikeuksien voittamista". Niissä hädin tuskin käsitellään kertomuksen yksityiskohtia ja sen sijaan niissä pyritään välittömästi vertaamaan Goljatia vaikeisiin ja pelottaviin elämäntilanteisiin, jotka on voitettava uskon avulla. Samoin Daavidin poimimat viisi sileää kiveä pyritään tulkitsemaan vertauskuvallisesti. Näissä saarnoissa yleensä päädytään kannustamaan kuulijoita uskollisuuteen Daavidin tavoin.
Tällaiset saarnat saattavat olla väkeviä, mutta alkuperäiset kertomuksen kuulijat tuskin ymmärsivät sitä tällä tavoin. Ennen kuin voimme soveltaa esimerkiksi 1. Sam. 17 totuuksia elämäämme, meidän täytyy ymmärtää, kuinka alkuperäinen kuulijakunta sen käsitti ja sen perusteella voimme päätellä 1. Samuelin kirjan luvun 17 tarkoituksen. Voimme todeta ilman syvällisempää tekstiin paneutumista, että viestin tarkoitus ei ollut opettaa elämän suurien vaikeuksien voittamista. Tämä voisi olla tämän raamatunkohdan kaukainen sovellutus, mutta se on väärä tulkinta tekstille. Jumala on kertomuksen sankari ja hän käyttää voideltuaan, Daavidia, pelastamaan kansansa. Kertomuksessa rinnastetaan kansan valitsema kuningas (Saul) Jumalan kuninkaaseen (Daavid) ja se ennakoi, mitä Kristus (Daavidin Poika) tekee pelastuksemme eteen.
Toinen hyvä esimerkki asiayhteyden piittaamattomuudesta raamatunkohdan tulkinnassa on Joh. 14:13-14. Jos se luetaan erillään asiayhteydestä, sen perusteella voisi väittää, että voimme pyytää Jumalalta "mitä tahansa", jos vain pyydämme sitä "Jeesuksen nimessä". Hermeneutiikan sääntöjä hyödyntäen tiedämme Jeesuksen puhuvan opetuslapsilleen viimeisellä ehtoollisella ennen petetyksi tuloaan. Opetuslapset olivat viestin kuulijoita. Kyseessä oli siis Jeesuksen lupaus opetuslapsilleen, että Jumala antaa heille tarvittavan, jotta he voivat suorittaa lähetystyönsä loppuun. Tämä lohdutti heitä, koska Jeesus oli pian jättävä heidät. Voiko sitä soveltaa 21. vuosisadan kristittyihin? Tietenkin voi! Jos me rukoilemme Jumalan tahdon mukaisesti (Jeesuksen nimessä), Jumala antaa meille tarvitsemamme hänen tahtonsa toteuttamiseen omassa elämässämme ja hänen työssään. Työmme tulokset tuottavat kunniaa Jumalalle. Näissä jakeissa ei opeteta, että saamme kaiken haluamamme. Sen sijaan niissä opetetaan, että meidän on alistuttava Jumalan tahdolle rukouksessa ja kuinka hän antaa meille tarvittavan tahtonsa toteuttamiseen.
Oikea raamatullinen tulkinta perustuu siis seuraaviin periaatteisiin:
1. Asiayhteyteen. Aloita pienistä yksityiskohdista ja laajenna horisonttiasi saavuttaaksesi oikean tulkinnan: jae, kappale, luku, kirja, kirjoittaja testamentti, lupaus.
2. Yritä käsittää, kuinka alkuperäiset kuulijat ymmärsivät kyseisen raamatunkohdan.
3. Pane merkille oman ja alkuperäisen kulttuurin erot.
4. Jos Vanhan testamentin käsky toistetaan Uudessa testamentissa, on kyseessä "ajaton" totuus.
5. Muista, että kullakin raamatunkohdalla on vain yksi oikea tulkinta, vaikka niitä voidaan soveltaa eri tavoilla, Jotkut sovellutukset ovat toisia paremmat.
6. Ole aina nöyrä äläkä unohda Pyhän Hengen johdatusta. Hän on luvannut johdattaa meidät kaikkeen totuuteen (Joh. 16:13).
Kuten mainitsimme aikaisemmin, Raamatun tulkinnassa on kyse sekä taiteesta että tieteestä. Säännöt ja periaatteet ovat tärkeitä, mutta jotkut raamatunkohdat ovat toisia vaikeampia. Meidän on aina oltava avoimia muuttamaan tulkintaamme, jos Pyhä Henki ja muut todisteet niin ohjaavat.
English
Kuinka voimme tietää, mitkä raamatunkohdat soveltuvat nykypäivän elämään?
