Kysymys
Antaako Jumala anteeksi, jos syyllistyt samaan syntiin yhä uudelleen?
Vastaus
Paras vastaus tähän kysymykseen on tarkastella kahta raamatunkohtaa. Ensimmäinen niistä löytyy Psalmeista: "Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme” (Ps. 103:12). Yksi Saatanan ovelimmista valheista on saada kristityt uskomaan, että syntejämme ei olekaan annettu anteeksi huolimatta Jumalan Sanan lupauksista. Jos me otimme uskon kautta Jeesuksen Pelastajana vastaan ja meillä on silti edelleen epämiellyttävä tunne olemmeko todella saaneet anteeksiannon, voi tämä johtua riivaajien vaikutuksesta. Riivaajat vihaavat, kun ihminen vapautuu heidän otteestaan. Sen vuoksi he yrittävät istuttaa epäilyksen siemenen hänen mieleensä koskien pelastuksen todellisuutta. Saatanan monien keinojen joukossa yksi tehokkaimmista aseista on jatkuvasti muistuttaa meitä vanhoista synneistämme, joita hän käyttää vakuuttaakseen meille, että Jumala ei mitenkään ole voinut antaa meille anteeksi. Nämä hyökkäykset vaikeuttavat uskoamme Jumalan lupauksiin ja hänen rakkauteensa luottamista.
Mutta tämä psalmi kertoo meille, että Jumala ei ole ainoastaan antanut meille syntejämme anteeksi, vaan hän on siirtänyt ne maailman ääriin. Tämä on hämmästyttävää! Tätä on vaikea käsittää ja juuri siksi on helppoa langeta epäilyn syövereihin koskien pelastustamme. Meidän on yksinkertaisesti luovuttava epäilyistämme, syyllisyydentunnostamme ja luotettava Jumalan lupaukseen anteeksiannosta.
Toinen raamatunkohta on1. Joh. 1:9, “Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” Tämä on suurenmoinen lupaus! Jumala antaa lapsilleen synnit anteeksi ainoastaan jos he tulevat hänen luokseen katuvin mielin anteeksipyytäen. Jumalan armo in niin suuri, että se puhdistaa syntisen kaikista synneistä niin, että hänestä tulee Jumalan lapsi. Sen seurauksena langetessamme päivittäisessä elämässämme, saamme uudestaan anteeksi.
Matt.18:21-22saamme lukea, "Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?" "Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa", vastasi Jeesus. Pietari kuvitteli olevansa armahtavainen. Kostamisen sijaan hän kuvitteli olevansa suvaitsevainen antaessaan uskonveljelleen anteeksi peräti seitsemän kertaa, Kahdeksannella kerralla anteeksiantamisen mitta olisi täyttynyt ja kaikki armo olisi tullut loppuun käytetyksi. Kristus haastoi Pietarin armollisuuden rajan sanomalla armon olevan rajatonta sitä etsiville. Tämä on mahdollista Jumalan rajattoman armon kautta, joka on meille tarjolla Kristuksen ristillä vuodatetun veren ansiosta. Kristuksen anteeksiantamisen vuoksi, me voimme aina puhdistua tehtyämme syntiä, jos sitä häneltä pyydämme katuen.
Meidän on kuitenkin todettava samaan hengenvetoon, että pelastuneen henkilön jatkuva ja tarkoituksellinen synnillinen elämäntyyli ei ole raamatullista (1. Joh. 3:8-9). Tämän vuoksi Paavali kehottaa meitä, "Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Pankaa itsenne koetteelle. Ettekö huomaa, että Jeesus Kristus on teidän keskellänne? Ellei niin ole, ette selviydy koetuksesta” (2. Kor. 13:5). Kristittyinä me lankeamme, mutta me emme elä jatkuvaa ja katumatonta synnillistä elämää. Kaikilla meillä on heikkoutemme ja teemme syntiä, vaikka emme sitä haluakaan. Jopa apostoli Paavali teki sitä, mitä hän ei halunnut tehdä, koska hänen lihansa oli syntinen (Room. 7:15). Uskovien on, Paavalin tavoin, vihattava syntiä, tehtävä parannus siitä ja pyydettävä Jumalalta voimaa sen voittamiseen (Room. 7:24-25). Kun uskomme on heikko ja kiellämme Herramme sanoin tai teoin, kuten Pietari teki, jopa silloin meillä on mahdollisuus katumiseen ja anteeksiantoon.
Toinen Saatanan käyttämistä menetelmistä on saada meidät kuvittelemaan, että meillä ei ole mitään toivoa anteeksiannosta, parantumisesta ja ennalleen palauttamisesta. Hän haluaa meidän jäävän syyllisyydentunnon vangeiksi, jotta emme tuntisi itseämme enää Jumalan anteeksiannon arvoisiksi. Mutta milloin me olimme Jumalan armon arvoisia? Jumala rakasti meitä ja valitsi meidät jo ennen maailman perustamista (Ef. 1:4-6). Ei tekojemme tähden, vaan "Jumalan kirkkauden ylistykseksi". (Ef. 1:12). Emme voi kätkeytyä Jumalan armon ulottumattomiin. Emme voi vajota niin syvälle, ettei Jumala voi meitä nostaa ylös. Hänen armonsa on kaikkia syntejämme suurempi. Jumalan armo on käytettävissämme, olimmepa vasta astumassa harhapoluille tai peräti hukkumassa syntien syövereihin.
Armo on Jumalan lahja (Ef. 2:8). Pyhä Henki saa aikaan sydämessämme Jumalan mielen mukaista murehtimista syntiemme tähden (2. Kor. 7:10-11). Hän ei tuomitse sieluamme, sillä Jeesuksessa Kristuksessa olevat eivät ole enää kadotustuomion alaisia (Room. 8:1). Hengen aikaansaama murehtiminen on rakkauden ja armon seuraus. Armo ei kuitenkaan ole tekosyy synnin tekemiseen (Room. 6:1-2), eikä sitä tule väärinkäyttää. Synti on syntiä, eikä sitä voi koskaan pitää harmittomana. Meidän täytyy haastaa katumattomat uskovat tunnistamaan syntinsä ja ohjata heitä siitä pois. Jumalattomille meidän on tehtävä tiettäväksi, että heidän on tehtävä parannus. Meidän on kerrottava heille keino siihen, sillä onhan meille kaikille annettu armoa armon päälle (Joh. 1:16). Sen avulla me elämme, pelastumme, pyhitymme, kestämme ja kirkastumme. Kun sorrumme syntiin, kadumme ja tunnustamme syntimme Jumalalle armon avulla. Ei ole syytä elää likaista elämää, kun Kristus tarjoaa meille puhtaan ja terveen elämän Jumalan silmäin edessä.
English
Antaako Jumala anteeksi, jos syyllistyt samaan syntiin yhä uudelleen?
