Kysymys
Mikä viikonpäivä on sapatti: lauantai vai sunnuntai? Pitääkö kristittyjen viettää sapattia?
Vastaus
Usein väitetään, että Jumala sääti sapatin Eedenissä, koska sapatti ja luomistyö liittyvät toisiinsa 2. Moos. 20:11 mukaan. Missään raamatunkohdassa ei ole pienintäkään viittausta siihen, että sapattia vietettiin Aadamin ja Mooseksen välisenä aikana.
Jumalan Sanasta käy selvästi ilmi, että sapatin noudattaminen oli erityinen merkki liitosta Jumalan ja Israelin välillä: "Sukupolvesta toiseen israelilaiset viettäkööt sapattia ja pitäkööt sen kunniassa. Se on heidän ikuinen velvollisuutensa. Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt, sillä kuutena päivänä minä, Herra, loin taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä en enää tehnyt työtä vaan lepäsin" (2. Moos. 31:16-17).
5. Mooseksen kirjan luvussa viisi Mooses toistaa kymmenen käskyä uudelle Israelin sukupolvelle. Jakeissa 12-14 sapatin noudattamista koskevien käskyjen jälkeen, Mooses kertoo syyn sapatin antamiseen Israelin kansakunnalle: "Muista, että itse olit orjana Egyptissä, kun Herra, sinun Jumalasi, kohotti voimakkaan käsivartensa ja johdatti sinut sieltä pois. Sen tähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivää" (5. Moos. 5:15)
Jumalan tarkoitus sapatin antamisessa Israelille ei suinkaan ollut luomistyön muistaminen, vaan se että Israelilaiset muistaisivat Egyptin aikaisen orjuutensa ja kuinka Jumala vapautti heidät siitä. Huomaa myös sapatin noudattamisen vaatimukset: sapatti–lain alainen henkilö ei saanut poistua talostaan (2. Moos. 16:29), hän ei saanut sytyttää tulta (2. Moos. 35:3), eikä hän saanut työllistää ketään muutakaan (5. Moos. 5:14). Sapatin rikkojan rangaistus oli kuolema (2. Moos. 31:15; 3. Moos. 15:32-35).
Uuden testamentin tutkiminen osoittaa meille neljä tärkeää seikkaa: 1) Kun Kristus ilmestyi ylösnousseessa kehossaan ja jos viikonpäivä oli erikseen mainittu, se oli aina viikon ensimmäinen päivä (Matt. 28:1, 9, 10; Mark. 16:9; Luuk. 24:1, 13, 15; Joh. 20:19, 26). 2) Apostolien teoista Ilmestyskirjaan sapatti on mainittu ainoastaan puhuttaessa evankelioinnista juutalaisille ja tavallisesti tilanteet tapahtuivat synagogassa (Ap. tekojen luvut 13-18). Paavali kirjoitti, "Voittaakseni hänen omikseen juutalaisia olen näille ollut kuin juutalainen" (1. Kor. 9:20). Paavali ei vieraillut synagogissa osallistuakseen uskonnon harjoittamiseen ja opettaakseen uskovia, vaan todistaakseen pelastumattomille ja johdattaakseen heidät pelastukseen. 3) Eräänä päivänä Paavali totesi, "tästedes puhun pakanoille" (Ap. t. 18:6), eikä hän mainitse sapattia tämän jälkeen enää koskaan. 4) Sen sijaan, että sapatin noudattamiseen kehotettaisiin, Uuden testamentin loppuosan viesti on päinvastainen (mukaan lukien yksi yllä mainittua kohtaa kolme käsittelevä raamatunkohta, joka löytyy Kol. 2:16).
Tarkastellessamme tarkemmin kohtaa 4 huomaamme, että Uudessa testamentissa ei ole mitään käskyjä sapatin pitämiseksi. Samoin ajatus sunnuntaista kristittyjen sapattina on vastoin Raamatun opetuksia. Kuten edellä mainittiin, sapatti mainitaan yhden kerran Paavalin keskityttyä pakanoiden evankelioimiseen, "Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä. Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis." (Kol. 2:16-17). Juutalaisten sapatti kumottiin ristillä, missä Kristus "kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen" (Kol. 2:14).
Tämä samainen ajatus toistuu monesti Uudessa testamentissa. "Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi” (Room. 14:5–6a). "Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi? Te pidätte tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia" (Gal. 4:9-10).
Joidenkin mielestä Konstantinin asetus vuodelta A.D. 321 muutti sapatin lauantaista sunnuntaihin. Minä viikonpäivänä alkuseurakunta kokoontui jumalanpalvelukseen? Raamattu ei mainitse koskaan uskovien kokoontuneen jumalanpalvelukseen tai keskinäisiin kokouksiin sapatinpäivänä (lauantaina). Toisaalta on selviä raamatunkohtia, jotka mainitsevat viikon ensimmäisen päivän. Esimerkiksi Apostolien tekojen 20:7 kertoo, että "viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää." 1. Korinttolaiskirjeessä 16:2 Paavali kehottaa Korintin uskovia seuraavasti: "Kunkin teistä on aina sapatin jälkeisenä päivänä pantava syrjään rahaa sen mukaan kuin hänellä on varaa." Paavali viittaa tähän kolehdin keräykseen "palveluksena" jakeessa 2. Kor. 9:12. Siksi päättelemme, että tämä kolehti liittyi näin ollen mitä ilmeisimmin alkuseurakunnan kristittyjen sunnuntaijumalanpalvelukseen. Historiallisesti sunnuntai, eikä lauantai, oli tavanomainen seurakunnan kokoontumispäivä ja tämä käytäntö juontaa juurensa ensimmäiselle vuosisadalle.
Sapatti annettiin Israelille eikä seurakunnalle. Sapatti on edelleenkin lauantaina, eikä sunnuntaina, eikä sitä ole milloinkaan muutettu. Sapatti on osa Vanhan testamentin lakia ja kristityt ovat vapaita laista (Gal. 4:1-26; Room. 6:14). Kristittyjen ei tarvitse pitää sapattia – oli se sitten lauantai tai sunnuntai. Viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai, Herran päivä (Ilm. 1:10) juhlistaa uutta luomista, jonka pää on ylösnoussut Kristus. Meidän ei tarvitse noudattaa Mooseksen sapattia – leväten, sen sijaan olemme vapaita seuraamaan ylösnoussutta Kristusta – palvellen. Apostoli Paavalin mukaan jokainen kristitty voi vapaasti valita, haluaako hän viettää sapattia, "Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma" (Room. 14:5). Meidän on hyvä palvella Jumalaa jokaisena päivänä, eikä ainoastaan lauantaina tai sunnuntaina.
English
Mikä viikonpäivä on sapatti: lauantai vai sunnuntai? Pitääkö kristittyjen viettää sapattia?
