Kysymys
Mitä Raamattu opettaa seurakunnan kurinpidosta ja siitä erottamisesta?
Vastaus
Seurakunnasta erottaminen tarkoittaa henkilön virallista erottamista seurakunnan jäsenyydestä ja epävirallista erottautumista kyseisestä henkilöstä. Matt. 18:15-20 kuvailee tähän liittyvät toimenpiteet ja seurakunnan vallan tämän tekemiseen: henkilön (yleensä vääryyttä kärsineen henkilön) pitää lähestyä väärin toiminutta henkilöä. Jos hän ei tee parannusta, seuraavaksi kahden tai kolmen henkilön pitää vahvistaa tapahtunut ja parannuksen teon haluttomuus. Jos tämäkään ei johda parannukseen, asia on otettava esille seurakunnassa. Tämä ei ole mikään mieluinen prosessi, samoin kuin isäkään ei ole koskaan mielissään joutuessaan kurittamaan lapsiaan. Toisinaan tämä on kuitenkin tarpeellista. Tämän tarkoituksena ei ole ilkeämielisyys tai oman itsensä paremmuuden korostaminen. Tarkoituksena on kyseisen henkilön yhteyden eheyttäminen Jumalan ja muiden uskovien kanssa. Sen pitää tapahtua rakkaudella häntä kohtaa, tottelevaisuudessa ja kunnioituksella Jumalaa kohtaan, ja Jumalan pelossa muiden seurakunnan jäsenten tähden.
Raamattu antaa meille esimerkin paikallisseurakunnassa esiintyneestä erottamisen tarpeesta: Korintin seurakunta (1. Kor.5:1-13). Tässä raamatunkohdassa Paavali kertoo joistakin raamatullisen erottamisen syistä. Yksi syy on (joskin sitä ei ole kuvattu tässä nimenomaisessa raamatunkohdassa) sen antama kuva Jeesuksesta Kristuksesta (ja hänen seurakunnastaan) uskottomien edessä. Kun Daavid teki syntiä Batseban kanssa, yksi hänen syntinsä seurauksista oli Jumalan kokema pilkka vihollisten keskuudessa (2. Sam. 12:14). Toinen syy on se, että synti on kuin syöpä: jos sen sallitaan elää, se leviää kautta koko kehon aivan kuten "pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan" (1. Kor. 5:6-7). Paavali opettaa, kuinka Jeesus pelasti meidät elämään erillään synnistä, jotta me olisimme "hapattumattomat" eli vapaat hengellisestä rappeutumisesta (1. Kor. 5:7-8). Kristus haluaa morsiamensa, seurakunnan, olevan puhtaan ja tahrattoman (Ef. 5:25-27).
Erottaminen palvelee myös sen kohteeksi joutuneen henkilön pitkän aikavälin etua. Paavali kirjoittaa 1. Kor. 5:5, kuinka erottaminen luovuttaa katumattomaton henkilön "Saatanalle ja niin annettava hänen ruumiinsa tuhoutua, jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä."
Toivon mukaan seurakunnan kurinpidollinen rangaistus aikaansaa rikkojassa jumalallisen surun ja oikean katumuksen. Kun näin tapahtuu, yksilö voidaan palauttaa seurakunnan jäsenyyteen. 1. Kor. 5 kuvattu mies teki parannuksen ja Paavali rohkaisi seurakuntaa ottamaan hänet takaisin yhteyteensä (2. Kor. 2:5-8). On kuitenkin valitettavaa, että jopa rakkaudella ja oikein tehtynä kurinpidolliset toimet eivät aina johda samankaltaiseen sopuun. Jos seurakunnan harjoittama kurinpito ei onnistu päämäärässään aikaansaada parannus, sitä kuitenkin tarvitaan aiemmin esitettyjen muiden syiden johdosta.
Me olemme kaikki varmaankin olleet silminnäkijöinä tilanteissa, joissa lapsi saa käyttäytyä miten haluaa ilman yhdenmukaista kuria. Se ei ole kaunista katseltavaa. Sellainen kasvatus ei ole vanhempien puolelta rakastavaa, sillä se johtaa lapsen vääjäämättömään epäonnistumiseen elämässään. Tällainen käytös estää lasta muodostamasta hyviä ihmissuhteita ja menestymästä missään tilanteissa. Samoin seurakunnan kurinpito ei ole koskaan miellyttävää tai helppoa, mutta se on tarpeellista ja osoitus rakkaudesta. Kaiken muun lisäksi, se on Jumalan käsky.
English
Mitä Raamattu opettaa seurakunnan kurinpidosta ja siitä erottamisesta?
