Kysymys
Mitä temppelin väliverhon repeytyminen Jeesuksen kuollessa merkitsi?
Vastaus
Jeesuksen aikana Jerusalemin pyhä temppeli oli juutalaisten uskonnollisen elämän keskipiste. Temppelissä uhrattiin eläimiä ja palvottiin Jumalaa Mooseksen lain opettamalla tavalla. Hepr. 9:1-9 kertoo, kuinka väliverho erotti kaikkein pyhimmän, Jumalan maanpäällisen asuinpaikan, muista temppelin toimialueista, jotka oli varattu ihmisten käyttöön. Tämä ilmaisi, kuinka synti erottaa ihmisen Jumalasta (Jes. 59:1-2). Vain ylimmäinen pappi saattoi kerran vuodessa mennä väliverhon erottamaan tilaan (2. Moos. 30:10; Hepr. 9:7) Jumalan luo Israelin edustajana uhraamaan syntien edestä (3. Moos. 16).
Salomonin temppeli oli 30 kyynärää korkea (1. Kun. 6:2), mutta Herodes oli korottanut sen 40 kyynärän korkuiseksi Josefuksen, ensimmäisen vuosisadan juutalaisen historioitsijan, kirjoitusten mukaan. Kyynärän tarkkaa pituutta ei tiedetä, mutta voimme olla suhteellisen varmoja, että väliverho oli noin 18 metriä korkea. Josefus kertoo myös, kuinka väliverho oli 10 senttimeriä paksu ja kuinka vastakkaisiin reunoihin kytketyt hevoset eivät kyenneet repimään sitä kahtia. 2. Mooseksen kirjan mukaan väliverho oli sinisen, purppuran ja punaisen värinen hienokuituinen pellavavaate.
Väliverhon koko ja paksuus tekevät Jeesuksen ristinkuolemaan liittyvät tapahtumat entistä merkityksellisemmiksi. "Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä. Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti" (Matt. 27:50-51a).
Miten meidän tulisi ymmärtää tämä? Mikä merkitys repeytyneellä väliverholla on meille nykyajan ihmisille? Väliverhon repeytyminen Jeesuksen kuollessa kuvaa dramaattisesti ennen kaikkea sitä, kuinka hänen uhrinsa ja verenvuodatuksena olivat riittävä sovitus synneille. Se merkitsi, että tie kaikkein pyhimpään on nyt jatkuvasti avoinna kaikille, sekä juutalaisille että pakanakansoille.
Jeesuksen kuollessa väliverhon repeytyessä Jumala poistui kaikkein pyhimmästä, eikä koskaan enää asu ihmiskäsien rakentamassa temppelissä (Ap. t. 17:24). Jumala oli saattanut loppuun kanssakäymisensä temppelin ja siihen liittyneen uskonnollisen järjestelmän kanssa. Temppeli ja Jerusalem "autioituivat" (roomalaiset tuhosivat ne) 70 jKr. aivan niin kuin Jeesus ennusti Luuk. 13:35. Niin kauan kuin temppeli oli pystyssä, se oli muistutus Vanhan liiton jatkumisesta. Hepr. 9:8-9 viittaa poistuvaan aikakauteen, jonka Uusi liitto tulisi korvaamaan (Hepr. 8:13).
Tietyssä mielessä väliverho oli Kristuksen esikuva, koska hän on ainoa tie Isän luo (Joh. 14:6). Tätä kuvaa se, kuinka ylimmäisen papin täytyi mennä kaikkein pyhimpään väliverhon kautta. Nyt Kristus on meidän ylipappimme ja uskovilla on hänen loppuun suoritetun työnsä kautta osallisuus hänen parempaan ylipappeuteensa. Meillä on pääsy kaikkein pyhimpään hänen kauttaan. Hepr. 10:19-20 mukaan meillä on oikeus astua kaikkein pyhimpään, "koska Jeesus on uhrannut verensä ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien, joka kulkee väliverhon -- hänen ruumiinsa -- kautta." Tässä kuvataan Jeesuksen ruumiin repimistä meidän edestämme, aivan kuten hän repi väliverhon meidän edestämme.
Väliverhon repeytyminen on historiallinen tosiasia. Tämän tapahtuman merkitys selitetään yksityiskohtia myöten Heprealaiskirjeessä. Temppeli oli vain esikuva tulevasta ja kaikki siinä osoitti Jeesukseen Kristukseen. Hän oli väliverho kaikkein pyhimpään ja hänen kuolemansa kautta uskovilla on vapaa pääsy Jumalan luo.
Temppelin väliverho oli jatkuva muistutus, kuinka synti erottaa ihmiskunnan Jumalasta. Joka vuosi suoritettava syntiuhri ja päivittäiset uhrit osoittivat selkeästi, että pelkät eläinuhrit eivät kyenneet sovittamaan tai pyyhkimään pois syntiä. Jeesus Kristus on kuolemansa kautta poistanut ihmisen ja Jumalan väliset esteet ja siksi me voimme nyt lähestyä häntä rohkeasti (Hepr. 4:14-16).
English
Mitä temppelin väliverhon repeytyminen Jeesuksen kuollessa merkitsi?
