Kysymys
Miksi minun täytyy tunnustaa syntini jos ne on jo annettu anteeksi (1. Joh. 1:9)?
Vastaus
Apostoli Paavali kirjoitti seuraavasti: "Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, kun hän antoi meille rakkaan Poikansa! Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä" (Ef. 1:6-8). Tämä anteeksianto viittaa pelastukseen, jossa Jumala otti syntimme pois ja siirsi ne niin kauas kuin "itä on lännestä" (Ps. 103:12). Tässä on kyseessä oikeudellinen anteeksiantamus, jonka Jumala antaa Kristuksen pelastajanaan vastaanottaneille. Meidän kaikki menneet, nykyiset ja tulevat synnit on annettu anteeksi lain edessä tarkoittaen, että me emme kärsi iankaikkista rangaistusta syntiemme edestä. Me kärsimme kylläkin syntien seurauksista maan päällä asuessamme ja tästä pääsemmekin käsittelemään kysymystämme.
Ero Ef. 1:6-8 ja 1. Joh. 1:9 välillä on se, että Johannes tarkastelee sosiaalista anteeksiantamista, kuten esimerkiksi isän ja pojan välillä. Jos poika rikkoo isäänsä vastaan, eikä täytä hänen odotuksiaan tai käskyjään, silloin pojan ja isän välinen suhde kärsii. Hän on edelleenkin isänsä poika, mutta suhde ei ole enää paras mahdollinen. Näin jatkuu, kunnes poika myöntää isälleen tehneensä väärin. Samoin on Jumalan laita, suhteemme häneen kärsii, jos emme tunnusta syntejämme. Tunnustaessamme syntimme Jumalalle, ystävyyssuhteemme palautuu ennalleen. Tässä on kyseessä sosiaalinen anteeksianto.
Jokainen uskova saa oikeudellisen anteeksiannon Kristuksen kautta. Näin ollen Kristuksen ruumiin jäseninä olemme saneet anteeksi kaikki tekemämme ja tulevaisuudessa tekemämme synnit. Kristuksen ristillä maksama rangaistus tyydytti Jumalan vihan syntejämme kohtaan ja näin ollen emme tarvitse enää uutta uhria tai maksua niiden edestä. Kun Jeesus sanoi, "Se on täytetty", hän todella tarkoitti sitä. Saimme oikeudellisen anteeksiannon tuona hetkenä.
Syntien anteeksipyytäminen säästää meidät Jumalan kuritukselta. Jos emme tunnusta syntejämme, Herra kurittaa meitä, kunnes tunnustamme pahat tekomme. Kuten edellä totesimme, syntimme annetaan anteeksi pelastuksen hetkellä (oikeudellinen anteeksianto), mutta päivittäinen elämämme Jumalan kanssa vaatii hyvien välien ylläpitämistä (sosiaalinen anteeksianto). Meidän on mahdotonta säilyttää hyvää suhdetta Jumalaan, jos meillä on tunnustamattomia syntejä elämässämme. Tämän vuosi meidän on tunnustettava syntimme Jumalalle heti, kun tulemme niistä tietoiseksi.
English
Miksi minun täytyy tunnustaa syntini jos ne on jo annettu anteeksi (1. Joh. 1:9)?
