Kysymys
Onko väärin olla vihainen Jumalalle?
Vastaus
Vihaisuus Jumalaa kohtaan on seikka, jonka kanssa monet uskovat ja epäuskovat ovat kamppailleet vuosisatojen saatossa. Murheellisen tapahtuman sattuessa elämässämme kysymme Jumalalta: "Miksi?". Tämä on normaali reaktiomme. Todellisuudessa emme kysy häneltä niinkään, "Miksi, Jumala?", vaan paremminkin "Miksi minä?" Tästä ilmenee kaksi kysymyksessämme olevaa virhettä. Ensimmäiseksi, me uskovat kuvittelemme elämän olevan helppoa ja että Jumalan pitäisi estää murheelliset tapahtumat elämässämme. Kun hän ei tee sitä, vihastumme häneen. Toiseksi, kun emme ymmärrä Jumalan kaikkivaltaisuutta, luottamuksemme hänen kykyynsä kontrolloida kaikkien tilanteiden ja muiden henkilöiden vaikutuksia elämäämme hiipuu. Tämän seurauksena vihastumme Jumalaan, koska hän ei enää näytä hallitsevan maailmankaikkeutta, eikä erityisesti meidän elämäämme. Kun emme luota Jumalan kaikkivaltaisuuteen, johtuu se heikon lihallisuutemme turhautuneisuudesta ja omien mahdollisuuksiemme puutteista hallita ympäristömme tapahtumia. Toisaalta hyvien asioiden tapahtuessa monesti uskomme niiden olevan seurausta omista saavutuksistamme ja menestyksestämme. Ikävien asioiden kohdalla syytämme puolestaan Jumalaa ja vihastumme häneen, koska hän ei estänyt noita tapahtumia. Nämä kaikki aiheutuvat ajattelumme perimmäisestä virheestä: siitä, että meidän pitäisi olla täysin suojassa ikäviltä tapahtumilta.
Ikävyydet paljastavat meille sen ikävän tosiasian, että me emme määrää elämäntilanteitamme. Näinhän me jossakin vaiheessa elämäämme olemme ajatelleet. Todellisuudessa se on Jumala, joka hallitsee kaikkia luomakuntansa tapahtumia. Kaikki tapahtumat ovat joko Jumalan aiheuttamia tai sallimia. Edes varpunen ei putoa maahan tai hius katkea päästämme ilman Jumalan sallimusta (Matt. 10:29-31). Me voimme valittaa, vihastua tai syyttää Jumalaa tapahtuneesta. Kuitenkin jos luotamme häneen ja luovumme katkeruudestamme ja jaamme surumme hänen kanssaan tunnustaen ylpeytemme, emmekä pyri asettamaan omaa tahtoamme hänen tahtonsa yläpuolelle, antaa hän sydämeemme rauhan ja hän vahvistaa meitä selviytymään kaikista elämäntilanteistamme (1. Kor. 10:13). Monet Jeesukseen Kristukseen uskovat voivat todentaa tämän. Voimme vihastua Jumalaan monista syistä, mutta meidän on kuitenkin hyväksyttävä, että me emme voi kontrolloida kaikkea. Emme voi edes ymmärtää hänen suunnitelmiaan rajallisella ymmärryksellämme.
Käsityksemme Jumalan kaikkivaltaisuudesta maailman tapahtumissa täytyy kytkeytyä hänen muihin ominaisuuksiinsa: rakkauteen, armollisuuteen, lempeyteen, hyvyyteen, vanhurskauteen, oikeudenmukaisuuteen ja pyhyyteen. Kun tarkastelemme vaikeuksiamme Jumalan Sanan valossa, jonka mukaan kaikki asiat vaikuttavat yhdessä meidän parhaaksemme (Room. 8:28) ja kuinka hänellä on täydellinen suunnitelma ja tarkoitus elämällämme, joita emme voi saattaa tyhjiksi (Jesaja 14:24, 46:9-10), silloin näemme ongelmamme eri valossa. Tiedämme myös Raamatun perusteella, että elämämme ei koskaan ole jatkuvaa iloa ja tyytyväisyyttä. Job muistuttaa meitä, kuinka "ihminen syntyy vaivaan" (Job 5:7) ja kuinka elämä on lyhyt ja "täynnä levottomuutta" (Job 14:1). Pelastuksemme synneistä Kristuksessa ei takaa huoletonta elämää. Jeesus itse asiassa kertoi meille, kuinka "me olemme maailmassa ahtaalla", mutta "kuinka hän on voittanut maailman" (Joh. 16:33). Näin ollen me voimme saada rauhan sydämeemme ympärillämme riehuvista vaikeuksista huolimatta (Joh. 14:27).
Yksi asia on varma: riitaisuus ja vihanpito ovat syntiä (Gal. 5:20; Ef. 4:26-27; Kol. 3:8). Tarpeeton vihanpito vie meidät tappion tielle, se antaa sielunviholliselle sijan elämässämme, ja voi tuhota ilomme ja rauhamme. Viha tekee meidät katkeriksi. Meidän on tunnustettava se Herralle ja pyydettävä anteeksiantoa. Aina murehtiessamme, ollessamme vihaisia ja tuskaillessamme meidän on syytä lähestyä Herraa rukouksessa. Raamattu kertoo meille 2. Samuel 12:15-23, kuinka Daavid pyysi Jumalalta apua sairaan lapsensa puolesta paastoten, itkien ja pyytäen lapsen henkiinjäämistä. Lapsen kuoltua Daavid nousi ja palvoi Jumalaa. Hän sanoi palvelijoilleen tietävänsä, minne hänen lapsensa oli päätynyt ja kuinka eräänä päivänä hän olisi lapsensa luona Jumalan valtakunnassa. Daavid anoi Jumalaa auttamaan sairasta lastaan ja jälkeenpäin hän kumartui Jumalan eteen häntä palvoen. Tämä on suurenmoinen todistus. Jumala näkee sydämeemme ja emme voi kätkeä tunteitamme hänen silmiensä edestä. Näin ollen paras tapa kohdata murheemme on puhua hänelle suoraan tunteistamme. Jos teeme niin nöyrästi avaten sydämemme hänelle, hän muokkaa sydäntämme tehden meistä enemmän hänen kaltaisiaan.
Kysymys kuuluukin, voimmeko antaa kaiken Jumalan käsiin: elämämme ja rakkaittemme elämän? Totta kai voimme! Jumala on myötämielinen meitä kohtaan, täynnä armoa ja rakkautta ja Kristuksen seuraajina voimme luottaa häneen kaikessa. Kun kohtaamme vastoinkäymisiä, tiedämme Jumalan käyttävän niitä tuomaan meitä lähemmäksi itseään ja vahvistamaan uskoamme. Hän kasvattaa meitä ja tekee meistä täydellisempiä (Ps. 34:18; Jaak. 1:2-4). Tämä auttaa meitä puolestaan lohduttamaan muita (2. Kor. 1:3-5). Tietysti on helpompaa puhua tästä kuin toimia näin. Tässä onnistuminen vaatii oman tahtomme alistamista Jumalan tahdolle, hänen ominaisuuksiensa opiskelemista Raamatusta, ahkeraa rukoilemista ja kaiken tämän soveltamista omaan elämäntilanteeseemme. Näin toimimalla kypsymme hengellisesti ja meidän on aina helpompi selviytyä meitä kohtaavista uusista vaikeuksista. Niitä meistä kukaan ei voi välttää.
Näin ollen suora vastaus kysymykseen kuuluu: on väärin olla vihainen Jumalalle. Viha Jumalaa kohtaan on seuraus omasta kyvyttömyydestämme tai haluttomuudestamme luottaa Jumalaan edes silloin, kun emme ymmärrä hänen tarkoitusperiään. Viha merkitsee sitä, että mielestämme Jumala on tehnyt jotakin väärää. Näin ei kuitenkaan koskaan ole asianlaita. Ymmärtääkö Jumala vihaisuutemme, turhautuneisuutemme ja pettymyksemme häntä kohtaan? Hän ymmärtää, koska hän näkee sydämeemme ja tietää, kuinka vaikea ja tuskallinen paikka maailma voi olla. Oikeuttaako tämä meitä vihastumaan Jumalalle? Ehdottomasti ei! Sen sijaan, että olisimme vihaisia Jumalaa kohtaan, meidän olisi avattava sydämemme rukouksessa hänelle ja luotettava hänen ohjaukseensa ja täydellisiin suunnitelmiinsa.
English
Onko väärin olla vihainen Jumalalle?
