Ensimmäinen Johanneksen kirje
Kirjoittaja: Kaikkien kolmen Johanneksen kirjeen on varhaisimmista ajoista saakka uskottu olleen apostoli Johanneksen kirjoittamia ja hän kirjoitti myös Johanneksen evankeliumin. Näiden kolmen kirjeen sisältö, kirjoitustyyli ja sanasto puoltavat näkemystä, että ne osoitettiin samalla lukijakunnalle kuin Johanneksen evankeliumi.Kirjoitusajankohta: Ensimmäinen Johanneksen kirje kirjoitettiin todennäköisimmin 85-95 jKr.
Kirjeen tarkoitus: Ensimmäinen Johanneksen kirje vaikuttaa olevan yhteenveto, joka olettaa lukijoiden tuntevan Johanneksen evankeliumin ja uskon perusteet. Kirjeen perusteella gnostisismi oli vaarana sen lukijoille ja siitä muodostuikin yhä paheneva ongelma toisella vuosisadalla. Uskonnollisena ajatussuuntana sen opetusten mukaan aine oli pahasta ja henki oli hyvästä. Näiden kahden olotilan väliseen jännitteeseen oli ratkaisuna tieto, gnosis, jonka avulla oli mahdollista kohota maallisesta hengelliselle tasolle. Evankeliumin kohdalla tämä johti kahteen virheelliseen teoriaan koskien Kristuksen persoonaa: doketismiin, jonka mukaan Jeesus oli henkiolento; ja kerinttiläisyyteen, jonka mukaan Jeesus oli kaksinaisolento, välillä ihminen ja välillä Jumala. Ensimmäisen Johanneksen kirjeen perustarkoitus oli näin ollen asettaa rajat uskolle ja vakuuttaa uskovat heidän pelastuksestaan.
Tärkeimmät jakeet:
1. Joh. 1:9, “Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.”
1. Joh. 3:6, "Syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy. Ei kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä nähnyt eikä tunne häntä."
1. Joh. 4:4, "Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa."
1. Joh. 5:13, “Tämän kaiken olen kirjoittanut teille, Jumalan Poikaan uskoville, jotta tietäisitte, että teillä on iankaikkinen elämä.”
Tässä kirjeessä sana "tieto" eri muodoissaan on avainasemassa ja se esiintyy 13 kertaa.
Lyhyt yhteenveto: Väärien oppien opettajat olivat alkuseurakunnan ongelmana. Koska Uutta testamenttia ei vielä oltu kirjoitettu kokonaisuudessaan, uskovat eivät voineet käyttää sen opetuksia hyväkseen ja monet seurakunnat joutuivat sellaisten teeskentelijöiden opetuksille alttiiksi, jotka julistivat omia opetuksiaan ja pyrkivät hankkiutumaan seurakuntien johtajiksi. Johannes kirjoitti tämän kirjeen korjatakseen tiettyjä tärkeitä opetuksia, erityisesti koskien Jeesuksen Kristuksen identiteettiä.
Koska Johanneksen kirje käsitteli kristinuskon perusasioita, se auttoi lukijoita pohtimaan oman uskonsa perusteita. Se auttoi heitä vastaamaan kysymykseen: Olemmeko me oikeita uskovia? Johanneksen mukaan tämä oli mahdollista tarkastelemalla tekoja. Jos he rakastivat toinen toisiaan, Jumalan läsnäolo heidän elämässään oli ilmeistä. Toisaalta, jos he valittivat ja riitelivät jatkuvasti, olivat itsekkäitä, eivätkä huolehtineet toisen toisistaan, olivat nämä merkkejä siitä, että he eivät tunteneet Jumalaa.
Tässä ei ollut kysymys siitä, että heidän olisi pitänyt olla täydellisiä. Johannes päinvastoin ymmärsi uskovien tarvitsevan syntien tunnustamista ja Jumalan anteeksiannon pyytämistä. Turvautuminen Jumalan apuun syntien syytöksistä puhdistautumiseen sekä toisia kohtaan tekemiemme virheiden myöntäminen ja niiden korjaaminen olivat kaikki tärkeässä roolissa Jumalan tuntemisen syventämisessä.
Erityispiirteet: Yksi eniten lainatuista syntiä koskevista jakeista löytyy 1. Joh. 2:16. Siinä Johannes kuvailee synnin kolmea osa-aluetta ja muistuttaa lukijoita ensimmäisestä ja kaikkein järkyttävimmästä lankeemuksesta koko Raamatussa. Ensimmäinen synti, Eevan tottelemattomuus, johtui hänen lankeemuksestaan kolmelle 1. Moos. 3:6 kuvaamalle houkutukselle: lihan himolle, silmäin pyynnölle ja elämän korskeudelle.
Käytännön sovellutus: Johanneksen ensimmäinen kirje on rakkauden ja ilon kirje. Siinä opetetaan ystävyydestä uskovien kesken ja Jeesuksen Kristuksen kanssa. Se selittää eron onnellisuuden, joka on tilapäinen ja katoava ilmiö, ja oikean ilon välillä. Johannes kertoo meille, kuinka oikean ilon voi saavuttaa. Jos otamme Johanneksen sanat ja opetukset ja sovellamme niitä päivittäiseen elämäämme, silloin saamme kokea oikeaa rakkautta, ystävyyttä ja iloa.
Apostoli Johannes tunsi Kristuksen hyvin. Hänen mukaansa kaikilla on mahdollisuus tuohon samaan suhteeseen Jeesuksen Kristuksen kanssa. Meillä on siitä todistuksena sellaisten miesten sanat, joilla oli suora ja henkilökohtainen suhde Kristukseen. Evankeliumien kirjoittajat perustivat opetuksensa omaan elämänsä todistukseen ja historiallisiin tosiseikkoihin. Kuinka nämä soveltuvat omaan elämäämme? Raamatun mukaan Jeesus tuli luoksemme Jumalan Poikana muodostaakseen kanssamme suhteen, joka perustui armoon, rakkauteen ja hyväksymiseen. Monesti Jeesusta pidetään etäisenä, joka ei ole kiinnostunut päivittäisistä ongelmistamme ja huolistamme. Johanneksen mukaan Jeesus on keskellämme yhtä lailla arjen todellisuudessa kuin sen monimutkaisissa ongelmavyyhdeissä. Johannes antaa henkilökohtaisen todistuksensa siitä, kuinka Jumala tuli lihaksi ja asui keskellämme. Samoin kuin hän oli Johanneksen elämässä, hän on mukana meidän päivittäisessä elämässämme. Meidän on sovellettava tätä totuutta ja elettävä ikään kuin Jeesus seisoisi vierellämme päivän jokaisena hetkenä. Jos sovellamme tätä totuutta käytännössä, elämämme muuttuu pyhemmäksi tehden meistä yhä enemmän Kristuksen kaltaisia.
English
Paluu suomenkieliselle etusivulle
Ensimmäinen Johanneksen kirje
