Ensimmäinen kirje Timoteukselle
Kirjoittaja: Apostoli Paavali kirjoitti ensimmäisen Timoteuksen kirjeen (1. Tim. 1:1).Kirjoitusajankohta: Kirje kirjoitettiin noin vuonna 62-66 jKr.
Kirjeen tarkoitus: Paavali kirjoitti Timoteukselle rohkaistakseen häntä Efeson ja kenties muidenkin Vähä-Aasiassa sijainneiden seurakuntien johtamistyössä (1. Tim. 1:3). Tässä kirjeessä luodaan perusta seurakunnan vanhempien ja muiden työntekijöiden valitsemiselle (1. Tim. 3:1-7; 3:8-13). Se on siis seurakunnan hallinnon käsikirja.
Tärkeimmät jakeet:
1. Tim. 2:5, "Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus."
1. Tim. 2:11-12, "Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä; hänen on elettävä hiljaisesti.”
1. Tim. 3:1-3, "Tämä sana on varma: joka pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, tahtoo jaloon työhön. Seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen, vieraanvarainen ja taitava opettamaan, ei juomiseen taipuvainen, ei väkivaltainen eikä rahanahne, vaan lempeä ja sopuisa."
1. Tim. 4:9-10, "Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen. Siksihän me näemme vaivaa ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien."
1. Tim. 6:12, "Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen."
Lyhyt yhteenveto: Tämä on Paavalin ensimmäinen kirje Timoteukselle, nuorelle pastorille, joka oli ollut Paavalin apulainen. Timoteus oli kreikkalainen. Hänen äitinsä oli juutalainen ja isänsä oli kreikkalainen. Paavali oli paljon enemmän kuin Timoteuksen opettaja ja esikuva, hän oli ikään kuin isähahmo (1. Tim. 1:2). Paavali alkaa kirjeensä kehottamalla Timoteusta olemaan varuillaan väärien opettajien ja oppien suhteen. Suurin osa kirjeestä kuitenkin keskittyy pastorin toimintaan. Paavali ohjaa Timoteusta jumalanpalveluksen suhteen (luku 2) ja kuinka kasvattaa kypsiä seurakunnan johtajia (luku 3). Hän käsittelee pastorin käytöstä, varoittaa vääristä opettajista ja neuvoo kuinka seurakunnan pitää kohdella syntiin langenneita jäseniään, leskiä, seurakunnan johtajia ja orjia. Kaikessa Paavali rohkaisee Timoteusta pysymään lujana, kestämään koettelemukset ja seuraamaan kutsumustaan.
Erityispiirteet: Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle Paavali mielenkiintoisesti viittaa Vanhaan testamenttiin sanoessaan seurakunnan vanhimpien olevan kunnioituksen ja tuen arvoiset, jopa heidän joutuessaan syytösten kohteeksi (1. Tim. 5:17-19). 5. Moos. 24:15, 25:4 ja 3. Moos. 19:13 opettavat, kuinka työmies on palkkansa ansainnut ja kuinka palkanmaksun pitää tapahtua ajallaan. Mooseksen laki vaati kahden tai kolmen todistajan lausunnon, jos henkilö oli syytöksen kohteena (5. Moos. 19:15). Timoteuksen seurakuntien juutalaiset jäsenet olivat varmasti tietoisia näistä yhteyksistä Vanhaan testamenttiin.
Käytännön sovellutus: Paavali esittelee Jeesuksen Kristuksen Jumalan ja ihmisen välittäjänä (1. Tim. 2:5) ja kaikkien häneen uskovien pelastajana. Hän on seurakunnan pää, jota Timoteus palvelee toimiessaan Kristuksen seurakunnan kaitsijana. Tästä rakentuukin Paavalin kirjeen keskeinen sanoma "uskon pojalleen". Paavali neuvoo Timoteusta koskien seurakunnan opetuksia, johtajia ja hallintoa. Nuo samat ohjeet soveltuvat nykypäivän seurakuntiin. Samoin pastorin ja seurakunnan palvelijoiden työsarka ja pätevyysvaatimukset ovat meidän aikanamme aivan yhtä tärkeitä kuin Timoteuksen aikana. Niillekin, joita ei ole kutsuttu seurakunnan johtotehtäviin, tämä kirje on hyödyllinen. Kaikkien on puolustettava uskoa ja vältettävä vääriä opetuksia. Jokaisen uskovan on seisottava uskonsa puolesta ja kestettävä maailman koettelemuksissa.
English
Paluu suomenkieliselle etusivulle
Ensimmäinen kirje Timoteukselle
