Evankeliumi Luukkaan mukaan
Kirjoittaja: Luukkaan evankeliumissa ei nimetä sen kirjoittajaa. Luukas 1:1-4 ja Apt. 1:1-3 perusteella on selvää, että sama henkilö kirjoitti molemmat kirjat. Ne olivat osoitetut "kunnioitetulle Teofiliukselle", joka oli mahdollisesti roomalainen merkkihenkilö. Varhaisimpien perinnetietojen mukaan Luukas, lääkäri ammatiltaan ja apostoli Paavalin läheinen ystävä, kirjoitti sekä Luukkaan evankeliumin että Apostolien teot (Kol. 4:14; 2. Tim. 4:11). Näin ollen Luukas oli ainoa ei-juutalainen, joka osallistui pyhien kirjoitusten kirjoittamiseen.Kirjoitusajankohta: Se kirjoitettiin todennäköisesti vuosien 58 and 65 jKr. välillä.
Kirjan tarkoitus: Kuten on asianlaita kahden muunkin synoptisen evankeliumin - Matteuksen ja Markuksen - kohdalla, tämän kirjan tarkoituksena on kertoa kaikesta, mitä Herra Jeesus Kristus teki ja opetti taivaaseen astumiseensa saakka (Apt. 1:1-2). Luukkaan evankeliumi on siinä mielessä ainutlaatuinen, että sen on historiallisesti tarkka ("yhtenäinen esitys", Luukas 1:3) ja siten sopusoinnussa Luukkaan lääketieteellisen ajattelutavan kanssa. Hän kertoo monia yksityiskohtia, joita toiset evankeliumien kirjoittajat eivät mainitse. Luukkaan elämänkerta Suuren Parantajan elämästä keskittyy hänen työhönsä ei-juutalaisten, samarialaisten, naisten, lasten, veronkerääjien, syntisten ja muiden Israelissa eläneiden syrjäytyneiden kansanluokkien parissa.
Tärkeimmät jakeet:
Luukas 2:4-7: ”Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.”
Luukas 3:16: "He saivat Johannekselta vastauksen: Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella."
Luukas 4:18-19, 21: ”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta... Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen."
Luukas 18:31-33: “Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: "Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista."
Luukas 23:33-34: "Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Mutta Jeesus sanoi: Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät."
Luukas 24:1-3: "Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista."
Lyhyt yhteenveto: Jotkut kutsuvat Luukkaan evankeliumia kauneimmaksi koskaan kirjoitetuksi kirjaksi. Hän aloittaa kertomalla Jeesuksen vanhemmista ja hänen serkustaan Johannes Kastajasta. Luukas jatkaa kertomalla Marian ja Joosefin matkasta Betlehemiin, missä Jeesus syntyi seimessä ja Kristuksen sukuluettelosta Marian puolelta. Jeesuksen täydellinen myötätuntoisuus ja anteeksianto tulevat ilmi hänen kertomuksissaan tuhlaajapojasta, rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, ja laupiaasta samarialaisesta. Vaikka monet Jeesuksen aikalaiset uskoivat ennakkoluulottomaan rakkauteen, joka ylitti kaiken inhimillisen ymmärryksen, toiset - erityisesti uskonnolliset johtajat - vastustivat ja kyseenalaistivat Jeesuksen väitteet. Kristuksen seuraajia kehotettiin arvioimaan opetuslapseuden hinta. Samanaikaisesti hänen vihollisensa pyrkivät keksimään keinon surmata hänet. Lopulta Jeesus petettiin, joutui oikeudenkäyntiin, tuomittiin ja ristiinnaulittiin. Mutta hauta ei pystynyt kahlitsemaan häntä! Jeesuksen ylösnousemus takasi sen, että hän yhä edelleen jatkaa työtään syntisten pelastamiseksi.
Erityispiirteet: Koska Luukas ei ole juutalainen, hänen lainauksensa Vanhasta testamentista ovat harvalukuiset verrattuna Matteuksen evankeliumiin. Suurin osa Luukkaan käyttämistä Vanhan testamentin kohdista ovat Jeesuksen lausumia sanoja, eivätkä osa Luukkaan omaa kertomusta. Jeesus käytti Vanhaa testamenttia puolustautuakseen Saatanaa vastaan, vastaten hänelle sanoin "on kirjoitettu" (Luuk. 4:1-13); tunnistaakseen itsensä luvatuksi Messiaaksi (Luuk. 4:17-21); muistuttaakseen fariseuksia heidän kyvyttömyydestään noudattaa lakia ja heidän tarvettaan Pelastajalle (Luuk. 10:25-28, 18:18-27); ja sekoittaakseen heidän ajatuksensa heidän yrittäessään saada häntä loukkuun kysymyksillään (Luukas 20).
Käytännön sovellutus: Luukas antaa meille kauniin kuvauksen myötätuntoisesta Pelastajasta. Jeesus ei paennut köyhiä ja tarvitsevia, he päinvastoin olivat hänen toimintansa tärkeänä kohteena. Tuon ajan Israel oli luokkatietoinen yhteiskunta. Heikot ja sorretut olivat kyvyttömiä parantamaan osaansa ja he olivat siksi erityisen avoimia "lähestyvälle Jumalan valtakunnalle" (Luuk. 10:9). Tätä samaa viestiä meidän on vietävä eteenpäin ympärillämme oleville. Jopa suhteellisen vauraissa maissa - ehkäpä enemmän kuin muualla - hengelliset tarpeet ovat suuria. Kristittyjen on seurattava Jeesuksen esimerkkiä ja vietävä pelastuksen hyvät uutiset hengellisesti köyhille. Jumalan valtakunta on lähellä ja aika käy päivä päivältä lyhyemmäksi.
English
Paluu suomenkieliselle etusivulle
Evankeliumi Luukkaan mukaan
