Kirje roomalaisille
Kirjoittaja: Room. 1:1 kertoo apostoli Paavalin kirjoittaneen tämän kirjeen. Room. 16:22 mukaan Paavali saneli sen Tertiukselle.Kirjoitusajankohta: Kirje roomalaisille kirjoitettiin noin vuonna 56-58 jKr.
Kirjeen tarkoitus: Kuten kaikkien Paavalin kirjeiden, oli Roomalaiskirjeenkin tarkoituksena ylistää Herran Jeesuksen kirkkautta opettamalla hengellisiä totuuksia ja rohkaisemalla kirjeen vastaanottajia. Paavali kirjeen vastaanottajat olivat Roomassa asuvat "Jeesuksen Kristuksen kutsumat" (1:7). Koska hän oli itse Rooman kansalainen, hänellä oli erityinen intohimo Roomassa kokoontuvia uskovia kohtaan. Tähän mennessä hän ei ollut vielä vieraillut Roomassa ja siksi tämä toimi esittelykirjeenä heille.
Tärkeimmät jakeet:
Room. 1:16, “Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”
Room. 3:9-11, "Miten siis on? Olemmeko me muita parempia? Emme lainkaan. Olen jo esittänyt sen syytöksen, että kaikki, niin juutalaiset kuin kreikkalaisetkin, ovat synnin vallassa. Onhan kirjoitettu: -- Ei ole yhtäkään vanhurskasta, ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa."
Room. 3:21, “Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat.”
Room. 3:23, "Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta."
Room. 5:8: ”Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.”
Room. 6:23, "Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."
Room. 8:9, “Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa.”
Room. 8:28: “Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.”
Room. 8:37-39, "Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."
Room. 10:9-10, "Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen."
Room. 12:1, “Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.”
Room. 12:19, “Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan -- näin sanoo Herra.”
Room. 16:17, “Kehotan teitä, veljet, varomaan niitä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet. Pysykää heistä erossa.”
Lyhyt yhteenveto: Paavali oli innoissaan, kun hän viimein pystyi palvelemaan tätä seurakuntaa ja kaikki olivat tietoisia hänen palavasta halustaan vierailla Rooman kristittyjen luona (1:8-15). Tämä kirje roomalaisille kirjoitettiin Korintista hieman ennen Paavalin matkaa Jerusalemiin toimittamaan lahjaa kaupungin köyhille. Hänen aikeenaan oli sen jälkeen matkustaa Roomaan ja sieltä Espanjaan (Room. 15:24), mutta hänen suunnitelmansa eivät toteutuneet, koska hänet pidätettiin Jerusalemissa. Lopulta hän päätyi Roomaan vankina. On mahdollista, että Kenkrean seurakunnan jäsen Foibes (16:1) toimitti kirjeen Roomaan.
Roomalaiskirje koostuu pääosin teologisia opetuksia ja se voidaan jakaa neljään osaan: syyt vanhurskauden tarvitsemiseen, 1:18–3:20; keino vanhurskauden saamiseksi, 3:21–8:39; vanhurskauden puolustaminen, 9:1–11:36; vanhurskauden harjoittaminen elämässä, 12:1–15:13. Näin ollen kirjeen keskeinen aihe on vanhurskauttaminen. Pyhän Hengen ohjaamana Paavali ensimmäiseksi toteaa kaikkien olevan syntisiä. Hän ilmaisee halunsa saarnata Jumalan Sanan totuuksia roomalaisille. Hän haluaa vakuuttua siitä, että he pysyvät opillisesti oikealla tiellä. Hän kertoo, kuinka hän ei häpeä evankeliumia (1:16), koska sen voiman kautta itse kukin voi pelastua.
Roomalaiskirje kertoo meille Jumalasta: kuka hän on ja mitä hän on tehnyt. Se kertoo meille siitä, mitä Jeesus Kristus sai aikaan kuolemansa kautta. Se kertoo meille meistä itsestämme, mitä me olimme ilman Kristusta ja mitä meistä tulee Kristukseen luottamisen jälkeen. Paavali osoittaa, että Jumala ei vaatinut ihmisiä oikaisemaan elämäänsä ennen Kristuksen vastaanottamista. Kristus kuoli edestämme ristillä meidän vielä ollessa syntisiä.
Erityispiirteet: Paavali viittaa moniin Vanhan testamentin henkilöihin ja tapahtumiin kuvaillakseen hengellisiä totuuksia. Aabraham uskoi ja vanhurskautettiin uskon, eikä tekojen, kautta (Room. 4:1-5). Room. 4:7-9 Paavali viittaa Daavidiin toistaen saman totuuden: "Autuaita ne, joiden pahat teot on annettu anteeksi ja joiden synnit on pyyhitty pois. Autuas se mies, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään." Paavali käyttää Aadamia selittääkseen perisynnin. Hänen kertomuksensa Saarasta ja Iisakista, luvatusta lapsesta, kuvaa kuinka kristityt ovat Jumalan Kristuksen kautta lupaaman armon lapsia. Luvuissa 9-11 Paavali kertaa Israelin kansan historian ja kuinka Jumala ei ole täysin hylännyt Israelia (Room. 11:11-12),vaan on sallinut sen kompastua kunnes muista kansoista koostuvien uskovien määrä on täyttynyt.
Käytännön sovellutus: Roomalaiskirje tekee selväksi, että emme voi tehdä mitään pelastaaksemme itsemme. Jokainen "hyvä" tekomme on kuin tahrainen vaate Jumalan edessä. Olemme niin täysin kuolleita ja kelvottomia synneissämme, että ainoastaan Jumalan armo voi meidät pelastaa. Jumala ilmaisi armonsa lähettämällä poikansa Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ristillä puolestamme. Kun annamme elämämme Kristukselle, syntinen luontomme ei enää hallitse meitä vaan Jumalan Pyhä Henki. Jos tunnustamme Jeesuksen Herraksi ja uskomme hänen nousseen kuolleista, pelastumme, synnymme uudestaan. Meidän on annettava elämämme elävänä uhrilahjana Jumalalle. Meidät pelastaneen Jumalan palvomisen tulisi olla suurin halumme. Kenties paras tapa soveltaa Roomalaiskirjeen opetuksia on Room. 1:16, jonka mukaan meidän ei tule hävetä evankeliumia. Sen sijaan meidän tulee julistaa sitä! English
Paluu suomenkieliselle etusivulle
Kirje roomalaisille
