Te aroha ? Nähea vau 'ia aroha hia mai e te Atua ?




Uira'a : Te aroha ? Nähea vau 'ia aroha hia mai e te Atua ?

Pähonora'a :
Të nä'ö ra te 'ohipa a te mau 'Äpotoro 13:38 ë, "Nö reira, e te mau taea'e nei ë, 'ia 'ite 'outou e ti'a ai : nä roto iäna e tupu ai te matarara'a hara e fa'a'ite hia atu nei ia 'outou."

E aha te aroha, 'e nö te aha vau e hina'aro atu i te reira ?

Te aura'a o te ta'o "aroha", 'ia tümä hia te ferurira'a, 'ia arofa hia, 'ia fa'a'ore hia te hö'ë höpoi'a. I 'imi hara tätou ia vetahi, e ani atu ai tätou iäna 'ia aroha mai, nö te fa'ati'a fa'ahou i te autaea'era'a. E'ere te aroha i te höro'a haere noa hia ia ani ana'e vetahi i te aroha. 'Aore ta'ata e tïtau mai 'ia aroha hia 'öna. Te aroha, 'o te tahi 'ohipa hina'aro, nä roto i te taratia.

Te fa'a'ite nei te Pïpïria ë, 'ua hina'aro tätou pau roa i te aroha o te Atua. Inaha ho'i, 'ua hara tätou pau roa. Të nä'ö nei te Tohereta 7:20 ë, "'Aita roa e ta'ata parau ti'a, i te fenua nei, tei rave i te maita'i ana'e, 'e tei 'ore i hara." te nä'ö ra o 1 Ioane 1:8 ë, "'Ia parau tätou ë : 'Aore ä tätou e hara, te ha'avare nei ia tätou iho, 'e 'aore te parau mau i roto ia tätou." E 'ohipa 'örure i te Atua ana'e te mau 'ohipa hara ato'a (Taramo 51:4). Nö reira tätou e hina'aro i te aroha o te Atua. Mai te peu e'ita tätou e aroha hia mai, e fa'a'oroma'i noa ïa tätou i tä tätou mau hara 'a tau a hiti noa atu (Mataio 25:46 ; Ioane 3:36).

Te aroha - Nähea 'ia aroha hia mai ?

'Aua'a a'e te aroha 'e te hina'aro o te Atua - 'A fa'a'ore na i tä tätou mau hara ! Të nä'ö ra o 2 Petero 3:9 ë, "E fa'a'oroma'i rahi rä töna ia 'outou, 'aore ho'i 'oia i hina'aro 'ia pohe atu te tahi pae ta'ata, 'ia noa'a rä te tätarahapa i te ta'ata ato'a.

'O te pohe ana'e te utu'a nö tä tätou mau hara. I roto i te tuha'a mätämua o te Epitore i tö Röma, 'ua päpa'i hia ë, "'O te pohe te utu'a o te hara..." 'O te pohe etereno tei roa'a ia tätou nö tä tätou mau hara. I roto i Töna 'öpuara'a tano roa, 'ua riro te Atua 'ei ta'ata noa - 'Oia ho'i, 'o Ietu Tirito (Ioane 1:1,14). 'Ua pohe o Ietu i ni'a i te tätauro ma te amo i te utu'a tano i topa i ni'a ia tätou - 'Oia ho'i, te pohe. Të nä'ö atu nei te Epitore piti i tö Törinëtia 5:21 ë, "nö tätou, 'ua fa'ariro ho'i te Atua iäna i tei 'ore i 'ite i te hara 'ei hara, 'ia riro tätou, i roto iäna, 'ei parau ti'a na te Atua." 'Ua pohe o Ietu i ni'a i te tätauro ma te amo i te utu'a tano i topa i ni'a ia tätou ! E Atua ho'i 'Öna, 'ua riro tö Ietu pohe 'ei fa'a'orera'a i te mau hara o te ao ato'a nei. Të parau nei o 1 Ioane 2:2 ë, "'oia te täpena i püpü hia 'ei tära'ehara i tä tätou nei mau hara, 'eiaha rä i tä tätou ana'e rä, i tä tö te ao ato'a nei rä." 'Ua ti'a fa'ahou o Ietu, 'ua riro 'ei 'aito i mua i te hara 'e te pohe (Epitore 1 i tö Törinëtia 15:1-28). E parau mau tä te piti o te epitore i tö Röma 6:23 i fa'ahiti a'e ra, 'a 'ärue ana'e i te Atua, nä roto i te pohe 'e te ti'a-fa'ahou-ra'a o Ietu Tirito, tö tätou Fatu. "...'äre'a te ora mure 'ore i roto i tö tätou Fatu ra o Ietu Tirito, 'o te ö ïa tä te Atua e höro'a noa mai."

Të hia'ai anei 'oe 'ia fa'a'ore hia tä 'oe mau hara ? Të mana'o anei 'oe mea rahi roa tä 'oe hara i rave, 'e e'ita e mara'a ia 'oe 'ia matara te reira ? E nehenehe 'oe e fa'a'ore atu i tä 'oe mau hara : Nä roto i te fa'aro'o ia Ietu Tirito, tö 'oe fa'aora.

Të nä'ö nei tö Efetia 1:7 ë, "I roto i taua Tamaiti ra, nö töna toto, 'ua noa'a ia tätou te tära'ehara 'e te matarara'a o tä tätou mau hara, mai te au o te faufa'a rahi o täna taratia." Nä Ietu i amo i te utu'a nö tätou, 'ia nehenehe tätou e aroha hia mai. Hö'ë räve'a 'öhie noa, 'a ani atu i te Atua 'ia aroha mai ia 'oe nä roto ia Ietu, i te mea ë, 'ua pohe o Ietu nö te fa'a'ore i te hara i rave hia e 'oe - E aroha mai ihoa 'oia ia 'oe ! I roto ia Ioane 3:16-17, e vai nei teie poro'i fa'ahiahia mau, "I here mai ho'i te Atua i tö te ao nei e tae roa atu i te höro'a mai i täna Tamaiti fänau tahi, 'ia 'ore 'ia pohe te hö'ë a'e ta'ata e fa'aro'o iäna, 'ia roa'a rä iäna te ora mure 'ore. 'Aore ho'i te Atua i tono mai i täna Tamaiti i te ao nei 'ei fa'ahapa mai i tö te ao nei, 'ia fa'aora hia mai rä tö te ao nei nä roto iäna rä."

Te aroha - Mea 'öhie ihoa rä ?

'Ë, mea 'öhie ihoa ! 'Aita e noa'a ia 'oe te aroha o te Atua. 'Aita te aroha o te Atua i te mea ho'o hia mai. Mea höro'a noa hia mai, nä roto i te taratia 'e te here o te Atua. Mai te peu të hina'aro nei 'oe e färi'i ia Ietu Tirito, tö 'oe Fa'aora, 'e 'ia aroha hia mai 'oe e te Atua, teie te tahi ma'a pure iti. 'Eiaha rä ia mo'e ia 'oe e'ita 'oe e fa'aora hia mai noa atu teie pure iti, 'aore rä te tahi atu mau pure ato'a. Hö'ë ana'e räve'a nö te fa'a'ore i tä 'oe hara maori rä 'ia fa'aro'o ia Ietu Tirito. E riro noa teie ma'a pure iti 'ei fa'a'itera'a i te Fatu i tö 'oe fa'aro'o, 'e 'ei ha'amäuruurura'a nö tö 'oe arohara'a hia mai. "E ä'u Fatu ë, 'ua 'ite au 'ua hara vau i mua ia 'oe, fa'autu'a mai iä'u nei nö te reira. 'Aua'a a'e o Ietu Tirito amora'a i te utu'a o tä'u e färerei i aroha hia mai au, 'e ma te fa'aro'o iäna ra te reira i tupu ai. Të fa'aro'o nei au ia 'oe nö te fa'aora iä'u nei. Të mäuruuru nei au nö tö taratia rahi 'e tö arohara'a mai! 'Ämene!"

Nö te mau päpa'i o tä 'oe i tai'o iho nei i mä'iti ai 'oe i te Tirito ? Mai te peu te reira ihoa, 'a täumi i ni'a i te pitopito "'Ua färi'i au i te Tirito i teie nei mahana" i raro nei.



Ho'i i te 'api pü nä roto i te Reo Tahiti



Te aroha ? Nähea vau 'ia aroha hia mai e te Atua ?